SISU – Opiskelija oman elämänsä ohjaajana

Sujuvat ja saavutettavat ohjausprosessit suuressa lukiossa (Opiskelija elämänsä ohjaaja 9.2. 2022 – 31.12.2023)

Hankkeen koordinoivana organisaationa toimii Gradia koulutuskuntayhtymä. Kuopion ja Lahden lukiokouluksen lukiot toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Hankkeella on oma toiminnasta kertova blogi Gradian sivuilla osoitteessa: Opiskelija oman elämänsä ohjaajana – SiSu-hanke (gradia.fi)

Hanketyöntekijöiden keskuudessa hanke sai lempinimen SiSu – Sinun suunnitelmasi – joka kuvaa hankkeen tavoitetta luoda suureen lukioon sellaisia ohjausprosesseja, joissa opiskelija on omien opintojensa aktiivinen suunnittelija, ja hänellä on tätä varten käytössään tarvittavat työkalut ja tuki. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan erilaisia digityökaluja opiskelijan aktiivista roolia ja opinto-ohjaajan työtä helpottamaan. Digityökalujen käyttö kriittisissä kohdissa vapauttaa ohjauksen resursseja tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen. Hankkeen keskeisenä päämääränä on rakentaa laadukasta ja saavutettavaa ohjausta jokaiselle lukio-opiskelijalle suuressa lukiossa.

Hankkeen ydintavoitteena on:

Oppimisen ja koulunkäynnin tehostettua tai erityistä tukea perusopetuksessa saaneiden opiskelijoiden ohjauksen erityiskysymykset lukiokoulutuksessa,
Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA) liittyvä ohjaus,
Lukio-opintojen aikainen jatko- ja uraohjaus sekä ilman jatko-opintopaikkaa jääneiden ohjaus.

Hanke pähkinänkuoressa

Opiskelija oman elämänsä ohjaajana –hankkeessa kehitetään Jyväskylän, Kuopion ja Lahden lukiokoulutuksen yhteistyössä suuriin lukioihin laadukas, tehokas ja opiskelijan oikea-aikaisesti kohtaava ohjauksen malli, jossa eri toimijoiden roolit ovat jäsentyneet ja opiskelijalla on mahdollisuus toimia itse aktiivisena oman opintopolkunsa rakentajana, ja hänellä on siihen tarvittavat työkalut ja tuki.

Oman toimijuuden työkaluksi luodaan opiskelijalle HOPS-profiili, jonka avulla opiskelijaa ohjataan ottamaan aktiivisesti haltuun opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu. Opinto-ohjauksen ja ryhmänohjauksen tuen lisäksi opettajien valmentavaa tulevaisuusohjaamista vahvistetaan.

Nivelvaiheiden ohjauksen prosesseja kehitetään ja vahvistetaan. Esim. alkuvaiheen kartoituksella, yksilöllisellä ohjauksella ja tiedonsiirron sujuvuudella tukea voidaan kohdentaa paremmin sitä tarvitseville. Jatko- ja jälkiohjauksen prosesseja selkeyttämällä ja uraohjausta vahvistamalla huolehditaan jatko-ohjauksen saavutettavuudesta lukiossa ja lukio-opintojen jälkeen.

Digitaalisten ratkaisujen (mm. opoBot ja -Chat) avulla helpotetaan ja vahvistetaan ohjausta, mutta luodaan myös erityistä tukea vaativille opiskelijoille lisää mahdollisuuksia saada oikea-aikaista tukea. Hälytysjärjestelmiä kehittämällä huolehditaan jokaisen nuoren tuesta hänen sitä tarvitessaan.

Tavoitteena on muodostaa ison lukion laadukkaan ja saavutettavan opinto-ohjauksen toimintamallin kuvaus, joka on sovellettavissa myös muihin yksiköihin.

1. Tavoite

Kokonaistavoite: Tavoitteena on yhteistyössä suurten lukioyksiköiden kesken kehittää lukioihin laadukas, tehokas ja opiskelijan oikea-aikaisesti kohtaava ohjauksen malli, jossa eri toimijoiden roolit ovat jäsentyneet ja opiskelijalla on mahdollisuus toimia itse aktiivisena oman opintopolkunsa rakentajana, ja hänellä on siihen tarvittavat työkalut ja tuki.

Lukioiden kohtaamat muutokset ovat haastaneet opinto-ohjausta uudistumaan, ja joitakin kehittämistoimia onkin jo tehty mm. digitaalisuuteen ja opiskelijan osallisuuteen liittyen. Tämän hankkeen kautta vahvistetaan organisaatioiden opinto-ohjauksen kehitystyötä hakemuksessa esitetyin tavoittein ja toimenpitein. Näiden kautta rakennetaan laadukasta ja saavutettavaa opinto-ohjausta jokaiselle lukio-opiskelijalle suuressa lukiossa.

Toiminta

Hankkeessa tarkastellaan kriittisesti, kehitetään ja rakennetaan kuvaus opiskelijan opinto-ohjauksen polusta alkaen sujuvasta siirtymästä lukioon ja jatkuen jatko-opintoihin asti. Luodaan suuren lukion laadukas opinto-ohjauksen toimintamalli ja siihen liittyvät prosessit.

Prosessien kautta vahvistetaan ja tuetaan opiskelijan omaa aktiivista roolia opiskelunsa ja oppimisensa suunnittelijana, toteuttajana ja arvioijana.

Kehitetään uusia ratkaisuja ilmenneisiin kipukohtiin: mm. kuinka varmistetaan, että ohjaus jatko-opintoihin ja jälkiohjaus on laadukasta, kuinka tuetaan riittävästi erityistä tukea vaativia, kuinka saadaan opiskelijat löytämään oikea toimija eri tarpeisiin. Hyödynnetään erityisesti digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksia palvella opinto-ohjauksen eri käyttötarkoituksia.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Suurten lukioiden opinto-ohjaukseen on rakennettu kokonaisvaltainen malli. Opinto-ohjauksen polku on kuvattu perusopetuksen siirtymästä jatko-opintoihin. Systemaattista ja moniammatillista yhteistyötä palvelevaa tiedonsiirtoa nivelvaiheissa on kehitetty ja haettu synergiaa ammatillisen koulutuksen kehitystyöstä. Digityökaluja on kehitetty opiskelijan omaa aktiivista roolia ja opinto-ohjaajan työtä tukemaan. Hankkeen aikana testataan ja tutkitaan, miten ohjauskokonaisuutta palvelee esim. OpoBot yksiselitteisten kysymysten ratkaisijana sekä opoChat saavutettavuuden parantamisessa. Laadukkaalla ja oikea-aikaisella opinto-ohjauksella ja selkeällä roolituksella vapautuu lisäaikaa erityistä tukea tarvitsevien ohjaukseen. Puuttumisen malli kriittisissä kohdissa on selkeä ja osittain digitalisoitu

2. Tavoite

HOPS-prosessin kehittäminen:

Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan roolia omien opintojensa ja tulevaisuutensa suunnittelussa ja löytää menetelmät tukea opiskelijan vahvaa roolia omien suunnitelmiensa konstruoimisessa ja niiden omistajuudessa. Näiden kautta keskeinen tavoite on opiskelijan opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on löytää tähän soveltuvat suunnittelupohjat ja toimivat työkalut ja varmistaa niiden saavutettavuus käytännössä. Tavoitteena on vahvistaa opettajien ja ohjaajien valmentavaa ja motivoivaa roolia nuoren tulevaisuusorientaation tukijoina sekä löytää keinoja, kuinka tukea opiskelijaa omassa prosessissaan kohti opiskelunsa omistamista. Toimivan ja opiskelijaa aktiivisesti osallistavan HOPS-prosessin kautta tavoitteena on laadukkaampi LOPS:n toteutus

Toiminta

Arvioidaan laajasti verkostoissa käytössä olevat HOPS suunnittelun työkalut. Etsitään digitaalisia ratkaisuja opiskelijaa ja hänen ohjaustaan vuorovaikutteisesti palvelevan HOPS-profiilin muodostamiseksi. Työkalun tulee olla jatkuvasti opiskelijan ulottuvilla ja visuaalisesti selkeyttävä ja vastata mm. kysymyksiin millainen olen, millaiset ovat kiinnostuksen kohteeni, mitä osaan jne. Kehitystyössä tehdään tiivistä yhteistyötä Uteliaasti lukiossa -hankkeen kanssa. Opettajien ja ohjaajien osaamista parannetaan mm. koulutuksilla tukemaan rakentuvaa HOPS-prosessia: Kuinka tukea opiskelijaa omassa prosessissaan kohti opiskelunsa omistamista. Työelämäyhteistyön jakamiseen kehitetään prosessi, jossa työelämäosaaminen ja tulevaisuusohjaus rakentuu paremmin myös aineenopetustyön kautta.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Opiskelijan motivaatio opiskeluun paranee. Opiskelija kokee opiskelunsa tärkeänä osana tulevaisuuspolkuaan ja henkilökohtaisten valintojen mahdollistajana. Opiskelija on itse aktiivinen opintojensa suunnittelija, toteuttaja ja arvioija. Opintojen rakentumisessa opiskelija kokee vahvaa omistajuutta ja valintoja selkeyttää HOPS-profiilin rakentumisen prosessi. Opiskelu koetaan omakohtaiseksi, jonka suunnittelussa vaikuttaminen on mahdollista. Opintojen suunnittelu ja aineenopiskelu tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta selkeytyy. HOPS-profiilin rakentuminen on opiskelijan elämää kokonaisvaltaisesti tukeva prosessi. RSMP ja muut itsetuntemusta vahvistavat työkalut ovat aktiivisesti käytössä HOPS-prosessissa. Opettajien valmentava ja tulevaisuusorientoitunut ohjaamisosaaminen on parantunut.

3. Tavoite

Nivelvaihe ja TUVA-koulutuksen ohjaus.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että peruskoulun nivelvaiheen ohjaus on opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa. Tavoitteena on tunnistaa todellisen tuen tarve ja vastata siihen monipuolisella keinovalikoimalla ja riittävien resurssien turvin. Lisäksi tavoitellaan digitaalisten välineiden kautta ohjauksen parempaa saavutettavuutta. Tähän työkokonaisuuteen kuuluu kiinteästi nivelvaiheen TUVA-koulutuksen ohjaus. Tavoitteena on varmistaa, että TUVA-koulutuksen ympärillä on vahva ohjausverkosto, kun opiskelija on valmis hakeutumaan toisen asteen opintoihin. Näin opiskelijan polku on tuettu siirtymien yli.

Toiminta

Hankkeessa luodaan edellytyksiä tiedonkulun varmistamiseksi siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai vaihtoehtoisesti TUVA-koulutukseen. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia saada systemaattisempi jatkumo perusopetuksen tehostetulle ohjaukselle.

Erityisen kriittisenä uutena kehittämiskohteena on varmistaa ohjauspolku siirryttäessä TUVA-koulutuksesta toisen asteen opintoihin (tässä: lukioon). Hankkeen toteuttajaorganisaatiossa on suunnitteilla keskenään erilaiset TUVA-koulutuksen toteutusmallit ja ohjausprosesseja kehitetään erilaisiin malleihin soveltuviksi. Esim. Gradiassa TUVA-koulutus on toiminnallisestikin yhteinen ammatillisen koulutuksen kanssa, joka tuo paljon synergioita, mutta joka edellyttää kokonaan uudenlaista ohjausprosessien tarkastelua ja kehittämistä.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Nivelvaiheen (opintojen alku) ohjausprosessien mallit kuvattuna, joissa on huomioitu riittävä tiedonsiirto digitaalisesti. Opiskelijan hakeutumiseen ja siirtymiseen TUVA-koulutuksesta toiselle asteelle (sekä tarvittaessa toiselta asteelta TUVA-koulutukseen) on selkeät prosessit ja katkeamaton ohjauspolku (ns. saattaen vaihtaen). Nivelvaiheiden ohjaus on linkitetty HOPS-prosessiin selkeänä jatkumona.

4. Tavoite

Nivelvaihe: Jatko-ohjaus. Tavoitteena on varmistaa jatko-ohjauksen yhdistyminen tiiviiksi jatkumoksi opiskelijan omaan aktiiviseen HOPS-prosessiin. Tehokkuuden, laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi olennaista on selkeyttää ja kuvata toimijoiden eri roolien merkitys tulevaisuusohjaajina tukemassa opiskelijan omia valintoja sekä sovittaa jatko-opinto-ohjauksen eri toteutustavat ohjaukseen oikea-aikaisesti. Tavoitteena on rakentaa koko lukioyhteisössä parempaa ohjausosaamista ja nostaa jatko-ohjauksen laatua esim. vahvistamalla uraohjausosaamista kaikilla toimijoilla. Tavoitteena on jälkiohjauksen (valmistuneiden ohjaus) parempi saavutettavuus ja löytää jälkiohjauksen toteuttamiseen ratkaisu (esim. digitaalinen), joka varmistaa erityisesti ilman opintopaikkaa jääneiden tavoittamisen.

Toiminta

Kehitetään jatko-opintoihin ohjauksen toimintamalleja kohtaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeet ja luomaan nykyistä laajempaa näkökulmaa uramahdollisuuksista. Vahvistetaan opinto-ohjaajien uraohjausosaamista koulutuksilla ja vertaisverkostoissa. Haetaan synergiaetuja Pitävää ohjausta -hankkeesta uraohjauksen kehittämistyöstä. Kehitetään vielä parempaa ohjaamisyhteistyötä korkeakouluverkoston kanssa jatko-opintojen osalta. Luodaan malli jälkiohjaukseen ja arvioidaan sen toimivuutta. Jälkiohjauksen toteutuksessa pyritään saavutettavuuden parantamiseen ja etsitään paras toteutustapa mm. digitaalisin ratkaisuin esim. jälkiohjaustarvekysely, jälkiohjauskirje. Määritellään selkeästi jälkiohjauksen vastuut ja menettelytavat.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Jatko-opintoihin ohjaus on linkitetty HOPS-prosessiin selkeänä jatkumona. Opiskelijoilla on nykyistä laajempi kuva uramahdollisuuksista. Opinto-ohjaajien ja muiden toimijoiden uraohjausosaaminen on kohentunut ja sitä jaetaan kollegiaalisessa yhteistyössä. Jatko- ja jälkiohjauksen prosessit ovat selkeät ja niiden toteutuksesta on opiskelijoilla tieto ja helposti saavutettavat ratkaisut käytettävissään. Valmistuneet opiskelijat saavat tarvitsemaansa laadukasta jälkiohjausta. Jälkiohjauksessa on kehitetty ratkaisu erityisesti ilman jatko-opintopaikkaa jääneiden tavoittamiseksi.

5. Tavoite

Erityistä tukea opiskeluissaan tarvitsevia on yhä enemmän ja heille yksilöllisen tuen ja ohjauksen merkitys on erityisen suuri. Tavoitteena on löytää ratkaisuja ajan vapauttamiseksi eniten tukea tarvitsevien ohjaukseen ja madaltaa kynnystä yhteyden ottamiseksi. Tavoitteena on parantaa opopalveluiden saavutettavuutta helpottamalla yhteydenottoa ja hakeutumista ohjaukseen sekä tarjota mahdollisuutta anonyymiin kontaktiin. Tavoitteena on automatisoida opiskelijoiden yksiselitteisimpien kysymysten ratkaisu. Digitaalisten ratkaisujen kautta tavoitellaan myös opiskelijan parempaa ohjautumista lukiossa sen asiantuntijan avun piiriin, jonka apua hän tosiasiallisesti tarvitsee. Tavoitteena on myös Erityisesti lukiossa –hankkeen tuloksien jatkokehittäminen ja hyödyntäminen opinto-ohjauksen osalta.

Toiminta

Hakijaorganisaatioissa on jo pienimuotoisesti kehitetty ja kartoitettu opoBottia ja opoChattia. Hankkeen avulla on tarkoitus jatkokehittää näitä ja pilotoida niiden käyttöä eri toiminnoissa ja eri aikoina. Pilotoinnilla etsitään parhaiten kohdentuvia toteutusmuotoja. Digitaaliset ja saavutettavat ratkaisut ovat ehdottaman tärkeitä esim. nivelvaiheisiin sekä opiskelijoille että huoltajille. Muitakin lukioajan ”ruuhkapiikkejä” helpottavia ratkaisuja etsitään ja pilotoidaan. Hankkeessa selvitetään myös jo olemassa olevia ns. hälytysjärjestelmiä putoamisuhan alla olevien kohdalla ja niiden toimivuutta lukiossa. Kartoitetaan mahdollisuutta tehostaa erityisesti nivelvaiheen ohjausta järjestelmän avulla. Tutustutaan mm. JAMK:n toteutusmalliin ja muihin tällaista tarvetta palveleviin ratkaisuihin.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Kokemus digitaalisista apuvälineistä ja niiden vaikutuksesta laadun parantamiseen on lisääntynyt. Saavutettavuus on parantunut digitaalisuuden avulla. Myös huoltajien on helpompi ottaa ja pitää yhteyttä, ja he pystyvät sitä kautta paremmin ohjaamaan huollettaviaan. Digitaaliset ratkaisut madaltavat kynnystä ja ohjaavat oikean ammattilaisen puoleen. Näin ohjausresurssia vapautuu sitä eniten tarvitseville ja apu kohdentuu opiskelijalle oikea-aikaisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Oporesurssi on kartoitettu ja arvioitu. Erityistä tukea vaativien ohjaus on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Hälytysjärjestelmän kehittämisessä on edistytty ja ohjausta pystytään kohdentamaan paremmin niille, jotka ovat putoamisvaarassa ja/tai tarvitsevat ohjausta keskimääräistä enemmän.

6. Tavoite

Ison lukion opinto-ohjauksen toimintamalli: Tavoitteena on muodostaa ison lukion laadukkaan ja saavutettavan opinto-ohjauksen toimintamallin kuvaus. Tämän työn pohjaksi tavoitteena on kerätä tietoa opinto-ohjauksen nykyisistä toimintamalleista ja niiden saavutettavuudesta ja laadusta. Tutkimustiedon pohjalta tavoitteena on tietoperusteisesti rakentaa toimiva malli, jossa on isojen lukioiden laadukas ohjaus kohtaa opiskelijan oikea-aikaisesti ja osuvilla menetelmillä. Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja selkeä opinto-ohjaus, jossa laatua voidaan myös jatkossa peilata mallin toteutumiseen. Mallinnetaan myös opiskelijalle selkeämmäksi opinto-ohjauksen polku lukiossa, jota voidaan hyödyntää (esim. digitaalisesti) opinto-ohjauksen saavutettavuuden parantamisessa.

Toiminta

Hankkeessa arvioidaan laajasti nykyiset opinto-ohjauksen toimintamallit ja ohjaussuunnitelmat hakijaorganisaatioissa. Hyödynnetään tutkimustyötä ja etsitään mittareita mm. laadun ja saavutettavuuden tutkimiseen. Hyödynnetään yhteistyökumppaneita tutkimuksen toteuttamiseen (mahdollisesti tekoälypohjainen kartoitus ja yt. FinEduAI –hankkeen kanssa). Hakijaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä jalostetaan nykyisiä toimintamalleja ison lukion toimintaympäristöön sopivaksi laadukkaaksi ja saavutettavaksi toimintamalliksi. Benchmarkataan myös muita mahdollisia toimijoita ja heidän toimivia ratkaisuja. Mallin avulla kuvataan myös opiskelijalle opinto-ohjauksen polku perusopetuksen nivelvaiheesta jatko-opintoihin ja huomioidaan siinä yksilölliset mm. erityistä tukea tarvitsevien ohjauspolut.

Konkreettiset tulokset ja vaikutukset, jotka toiminnalla pyritään saavuttamaan

Hankkeessa on kehitetty mittareita opinto-ohjauksen laadun tarkasteluun. On kartoitettu tekoälypohjaisen analyysin mahdollisuutta laadun tarkastelussa, ja hyödynnetään sitä myös tulevissa laatuanalyyseissä. On kuvattu isojen lukioiden nykyisiä toimintamalleja ja niiden kipukohtia. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu ratkaisuja (muut kohdat) ja tarkasteltu niiden toimivuutta. Yhteistyön avulla on rakennettu ja kuvattu ison lukion kontekstiin toimintamalli laadukkaan ja saavutettavan opinto-ohjauksen toteutukseen. Opiskelijalle on kuvattu opinto-ohjauksen polku nivelvaiheesta jatko-opintoihin ja hän tietää millaista tukea on tarjolla. Toimintamallia, opinto-ohjauksen polkua ja tutkivaa otetta käytetään myös pohjana mm. saavutettavuutta parantavien digitaalisten ratkaisujen etsintään.

Hankkeen vaikutukset/vaikuttavuus

Opiskelija on aktiivinen oman opintopolkunsa suunnittelija sekä toteuttaja ja häntä tuetaan siinä ohjauksen monipuolisella yhteistyöllä tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kehitettyjen toimintamallien avulla opiskelija kokee yhteydenoton helppona ja hän on tietoinen lukiopolun ohjauksen tavoitteista ja toiminnoista. Opiskelijan omaa vastuunottoa valmennetaan ja tuetaan. Opiskelijan motivaatio ja hyvinvointi paranee, ja opintojen keskeytyminen vähenee opiskelun omistamisen kautta. HOPS-profiilin työstämiseen on kehitetty opiskelijaa ja ohjausta palvelevaa aktiivista pohjaa, ja sitä voidaan jakaa myös valtakunnallisesti.

Hankkeessa on kehitetty digitaalisia ratkaisuja sellaisiin käytänteisiin, mihin ne parhaalla mahdollisella tavalla istuvat. Näiden ratkaisujen pilotointikokemukset ovat arvokasta tietoa opinto-ohjauksen uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Hankkeen tutkimusta ja mittaristoa hyödynnetään myös jatkossa laadun ja saavutettavuuden mittaamiseen.

Nivelvaiheiden (TUVA, jatko-ohjaus) ohjausta on kehitetty yhteistyössä ja on löydetty toimivia malleja tukemaan toisen asteen koulutukseen hakeutumisessa. Toimivan tiedonsiirron avulla pystytään kohdentamaan opiskelijan tukea tarkoituksenmukaisesti. Tehokkaat jälkiohjausprosessit auttavat ilman opiskelupaikkaa jääneitä. Hankkeessa on tutkittu erilaisia ohjausmalleja ja löydetty opiskelijaa parhaiten palvelevia ratkaisuja. Mallit palvelevat hakijaorganisaatioiden lisäksi myös muita lukiokoulutuksen järjestäjiä.

Hankkeeseen sisältyy arviointi-, tutkimus- tai selvitystoimintaa

Hankkeessa halutaan selvittää ja kehittää opinto-ohjauksen laatua ja saavutettavuutta tutkimus- ja tietoperusteisesti. Tutkimalla halutaan vastauksia mm. kysymyksiin, millä toiminnoilla saadaan missäkin asiassa parhaat tulokset, mihin kannattaa panostaa, missä kohtaa digitaaliset ratkaisut palvelevat parhaiten, mitä tukea opiskelija kaipaa missäkin vaiheessa, miten hankkeessa kehityt toiminnot palvelevat laadukkaan opinto-ohjauksen toteuttamista. FinEduAI hankkeessa on käytetty tekoälypohjaista analyysimenetelmää. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella tarkastelemme AI-pohjaisen kartoituksen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä tässä yhteydessä. Tarkoituksena on saada avoimien vastausten perusteella laajempaa tietoa opiskelijan kokemuksesta. AI-analyysimenetelmän avulla voitaisiin tulkita isoja määriä avoimia vastauksia ja saada näin parempaa ja luotettavampaa tietoa, kuin esim. kyselyiden tuottamat vastaukset. Mikäli menetelmä ei sovellu opinto-ohjauksen tutkimusmenetelmäksi, etsitään tutkimuksen toteuttamiseen muita vaihtoehtoja mm. korkeakouluyhteistyö tai muu tutkimuksen toteuttaja. Kehittämistyöhön tietopohjaista otetta ja asiantuntijatukea voidaan hakea esim. EduFutura verkoston kautta (opinto-ohjaajien koulutus JYU, KTL).

Toimenpiteet tulosten ja tuotosten levittämiseksi

Tuloksia levitetään niin organisaation sisäisissä kuin ulkoisissakin tilaisuuksissa. Tuloksista tiedotetaan sisäisillä Intra-sivuilla. Hankkeen tuloksia voidaan levittää mm. opettajille suunnatuissa ammattijulkaisuissa. Hankkeen avulla saatua tietoa jaetaan myös valtakunnallisissa verkostoissa, joissa lukiot ovat mukana (mm. LUKE-verkosto, Viisiapila-verkosto ja JOTTEHELVA -verkosto). Tuloksia ja tuotoksia suunnataan erityisesti suurille lukioille, joita myös yhteistyöverkostoissa on useita. Etenemistä voi seurata hankkeelle luotavan nettisivun/blogin/podcastin avulla. Tulokset julkaistaan OPH:n osoittamassa palvelussa. Toimintamallit ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä hankkeen jälkeen.

Yhteishankkeen osatoteuttajat:

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
Projektipäällikkö Laura Sallinen
laura.sallinen@gradia.fi, 040 341 4844

Kuopion kaupunki, lukiokoulutus
Projektikoordinaattori Pauliina Pöntinen
pauliina.pontinen@opedu.kuopio.fi

Lahden kaupunki, lukiokoulutus
Projektikoordinaattori Tekla Mirala
tekla.mirala@edu.lahti.fi