YH 5 kertauskurssi

Yhteiskuntaopin kertausmateriaali lukiolaiselle

Jari Ukkonen (2019)

Sisältö:

Yhteiskuntaopin ylioppilaskoe, kiitettävän vastauksen tunnusmerkit ja ylioppilaskokeeseen valmistautuminen

YH1: Suomalainen yhteiskunta

Suomi ja suomalaiset
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
Suomi on demokratia
Vaalit ja vaikuttaminen
Poliittinen vallankäyttö
Loppukertaus ja yo-tehtävät

YH2: Taloustieto

Tarpeet, tuotanto ja talouskasvu
Kotitaloudet -talouden perusyksikkö
Yritykset –talouden moottori
Rahoitusmarkkinat
Suomi globaalissa maailmassa
Julkinen talous ja talouden häiriötilat
Loppukertaus ja yo-tehtävät
YH3: Suomi ja Eurooppa muuttuvassa maailmassa
Suomi Euroopassa
Eurooppalaisen integraation vaiheita
Suomi Euroopan unionissa
EU-kansalaisuus
EU:n päätöksentekojärjestelmä
Loppukertaus ja yo-tehtävät

YH4: Lakitieto

Lain synty ja oikeusistuimet
Perhelainsäädäntö
Työoikeus
Kuluttajan- ja tekijänoikeudet
Rikos ja rangaistus
Loppukertaus ja yo-tehtävät
Loppukertausten oikeat rivit

Yhteiskuntaopin ylioppilaskoe

Yhteiskuntaopin sähköinen ylioppilaskoe on kypsyyskoe. Se ei mittaa niinkään yksittäisten detaljitietojen hallintaa, vaan kokeessa korostuvat kyky käsitellä ja yhdistellä suurempia kokonaisuuksia yli kurssirajojen.

Kokelaalta edellytetään taitoa yhteiskunnallisten ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun ja erilaisten lähteiden tulkintaan. Näitä lähteitä kokeessa voivat olla erilaiset dokumentit, kirjallisuusotteet, sanomalehtikirjoitukset, blogitekstit, tilastot jne. Kokeeseen voi sisältyä myös videotehtävä, jonka sisältöön liittyy kysymyksiä. Videon voi katsella useampaan kertaan.

Yhteiskuntaopin koe muodostuu yhdeksästä tehtävästä, joista viiteen tulee vastata. Koeaika on tavallisesti kuusi tuntia, ellei kokelaalle ole myönnetty lisäaikaa jollakin perusteella. Vastausta kohden on siis yli tunti vastausaikaa. Tehtävät jakautuvat perustehtäviin, jotka arvostellaan 0-20 pisteeseen sekä laajempiin tehtäviin, joiden arvosteluasteikko on 0-30 pisteeseen. Kokeen ohjeistuksessa määritellään, kuinka moneen perus- ja laajempaan tehtävään saa vastata. Useat tehtävistä jakautuvat pienempiin osiin (a- b- c-kohdat), joista kustakin saa tietyn määrän pisteitä. Jokaiseen kohtaan tulee myös vastata mahdollisuuksien mukaan. Yo-kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Käytännössä kokelaan kannattaa vastata laajempiin 0-30 pisteen tehtäviin, jos aikoo päästä korkeimpiin arvosanoihin (e, l).

Tehtävät koskettavat pakollisia ja syventäviä valtakunnallisia kursseja 1-4. Mukana voi olla myös oppiainerajat ylittävä integroiva tehtävä esim. historiaan tai terveystietoon liittyen. Tehtävien jakautuminen kursseittain vaihtelee hieman vuosittain, mutta kokelaan tulee valmistautua niin, että pystyy vastaamaan tehtäviin mihin tahansa neljästä kurssista. YH4-kurssista on ollut poikkeuksetta kaksi tehtävää. Toinen niistä on perusessee, toinen eräänlainen ratkaistava case-tehtävä. Monista tehtävistä ei voi suoranaisesti sanoa, että ne liittyvät yhteen tiettyyn YH-kurssiin, vaan niissä voi olla elementtejä monista kursseista. Siksi on tärkeää kerrata kaikki neljä kurssia kunnolla ennen yo-koetta.

Kiitettävän yo-vastauksen tuntomerkkejä:

Ylioppilaskoe on edelleen kypsyyskoe. Kiitettävälle vastaukselle ei ole yksiselitteisiä tuntomerkkejä, mutta kiitettävästä vastauksesta löytyvät yleensä seuraavat piirteet:

Loogisuus: teksti etenee järkevällä tavalla ja kokelas vastaa annettuun tehtävään järkevästi. Pahin mahdollinen virhe on vastata otsikon ohitse.
Virheettömyys: yhteiskuntaopin kurssit sisältävät valtavasti yksityiskohtia, jotka myös muuttuvat alati. Peruskäsitteiden ja –termien hallinta on kuitenkin välttämätöntä vastauksen rakentamisessa. Taloustiedon ja lakitiedon teksti on kuin “oma kielensä”, joka on osattava pääpiirteissään. Perusfaktoissa ei voi olla horjuntaa- kokelaan tulee tietää, että Suomi on tasavalta, demokratia, oikeusvaltio ja hyvinvointiyhteiskunta – ja pystyttävä selittämään miksi.
Sujuvuus: sähköisessä kokeessa vastauksen muokkaaminen on nopeaa ja helppoa. Sujuvaan kieleen tulee kiinnittää huomiota. Suomen kielen perusasioiden kanssa (yhdyssanat, isot ja pienet alkukirjaimet ym.) kompuroiva kokelas ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa osaamisestaan ylipäätään. Merkittävää ei ole vain se, kuinka paljon asioista tietää, vaan miten asiat esitetään. Mitään ihannemittaa vastauksella ei ole, jokaisella kokelaalla on oma tyylinsä vastata. Mutta kiitettävässä vastauksessa on riittävästi syvyyttä ja kokonaisuus on hallittu.
Perustelut: yhteiskuntaopin kokeessa ei juurikaan kysytä omia mielipiteitä. Mutta jos tehtävä edellyttää kannanottoa, se pitää tehdä. Mielipiteet ilman faktoihin perustuvia perusteluita ovat kuitenkin arvottomia (“musta tuntuu, että…”).
Lähteiden käyttö: monissa tehtävissä on oheismateriaalia kuten dokumentteja ja tilastoja. Niitä on analysoitava ja käytettävänä apuna vastauksessa. Usein pelkällä tilaston tulkinnalla saa jo mukavasti pisteitä. Lähteiden kohdalla on aina kysyttävä: Kuka on kirjoittaja? Mikä on hänen asemansa? Milloin ja miksi lähde on syntynyt? Onko lähde luotettavaa tietoa-miksi?
TEHTÄVÄ: Etsi yksi vanha yhteiskuntaopin koevastauksesi. Lue se läpi ja pohdi: Mitkä olivat vahvuudet? Missä oli parantamisen varaa? Vertaa vastausta yllä mainittuihin kiitettävän vastauksen tunnusmerkkeihin. Kuinka monia piirteitä vastauksestasi löytyi?

Ylioppilaskokeeseen valmistautuminen:

Etsi käsiisi kaikki kurssimateriaalit: kirjat, muistiinpanot, jaetut lisämateriaalit, kokeet
Laadi itsellesi aikataulu, ettei kiire pääse yllättämään: missä järjestyksessä luet neljä kurssia ja miten kertaat lopuksi. Usein kokelaat aloittavat valmistautumisen yo-kokeeseen liian myöhään, mikä aiheuttaa turhaa stressiä. Muista, että syksyn kirjoittajilla on myös lukiokursseja käynnissä eli lukeminen yo-kokeeseen tulee rytmittää muun koulunkäynnin oheen.
Listaa kursseittain heikot kohtasi, jotka erityisesti vaativat kertausta. Jos olet suorittanut kurssit aikanaan huolella, kyse on todellakin kertaamisesta, ei uuden opettelusta. Jos lukiosi tarjoaa erillistä kertauskurssia, osallistu siihen. Voit vielä oppia uutta ja kysellä! Usein kertauskursseilla myös kirjoitetaan harjoitusvastauksia, jotka opettaja arvioi.
Tee lukiessasi muistiinpanoja, tiivistelmiä, miellekarttoja, jotka helpottavat mieleen painamista ja kertaamista.
Seuraa mediaa. Ajankohtaiset tapahtumat- vaalit, sote, Brexit- voivat hyvinkin tulla mukaan kokeeseen, eikä niistä ole välttämättä oppikirjoissa juuri mitään. Suositeltavia medioita ovat esim. yle.fi ja www.hs.fi
YH1 Suomalainen yhteiskunta

LÄHTÖTESTI:

Vastaa ilman nettiä tai kirjoja seuraaviin peruskysymyksiin:

A) Mikä on Suomen valtiomuoto?
B) Mikä on Suomen nykyinen asukasluku?
C) Kuinka monta kuntaa Suomessa on?
D) Kuka on tämänhetkinen Suomen pääministeri?
E) Kuinka monta puoluetta on eduskunnassa?
F) Mitkä puolueet ovat tällä hetkellä oppositiossa?
G) Mitkä ovat seuraavat Suomessa järjestettävät vaalit?
H) Mitä sote -uudistuksella tarkoitetaan?
I) Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?
J) Millaisia vaikutusmahdollisuuksia kuntalaisella on omassa kotikunnassaan?

Suomi ja suomalaiset

Suomi on homogeeninen eli yhdenmukainen kansa: väestö koostuu pääosin yhdestä kansasta

-> vertaa Ruotsiin, Saksaan tai Isoon-Britanniaan -> ne ovat heterogeenisia kansakuntia

Väkimäärä noin 5,5 miljoonaa (kasvu hidasta)
Ulkosuomalaisia ovat muualla kuin Suomessa asuvia Suomen kansalaisia (Espanja, Ruotsi…)
Uussuomalaisia ovat maahanmuuttajat ja heidän lapsensa
Perinteiset vähemmistöt: saamelaiset (alkuperäiskansan status), romanit, juutalaiset ja tataarit
Suomenruotsalaiset ovat kielellinen vähemmistö: noin 5% väestöstä -> Suomi on virallisesti kaksikielinen -> miten se näkyy/vaikuttaa?

Väestökehitykseen liittyvät haasteet:

Matala syntyvyys (noin 1,3 lasta/nainen) -> ikäpyramidi vääristyy, kun väestö ikääntyy -> huoltosuhde vääristyy -> kuka tekee työt ja maksaa verot tulevaisuudessa? Miten syntyvyyteen voisi vaikuttaa?
Maan pitäminen kokonaan asuttuna on mahdotonta, jos väestökehitys ei muutu
Maahanmuutto: maahanmuuttajia ovat siirtolaiset, pakolaiset ja turvapaikanhakijat
Osa tulee Suomeen ihmissuhteiden, opiskelupaikan tai työn perässä (=siirtolainen)
Osa tulee Suomeen, koska henki on uhattuna sodan tai vainon takia (=pakolainen, turvapaikanhakija)
Turvapaikkaa voi hakea Suomen rajalla tai maahan saavuttuaan, jokainen hakemus on käsiteltävä asiallisesti -> suurin osa palautetaan lähtömaahan (jos sitä pidetään turvallisena), osa saa turvapaikan Suomesta
Kotouttamisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajat osaksi suomalaista yhteiskuntaa (esim. opetus)

POHDI ja TUTKI: a) Mistä Suomeen muutetaan eniten tällä hetkellä? b) Miksi juuri näistä maista? c) Ovatko maahanmuuttajat Suomelle rasite vai mahdollisuus? Perustele!

www.tilastokeskus.fi

https://findikaattori.fi/fi/14

d)Tarkastele Suomen väestön ikärakennetta oheisen diagrammin pohjalta ja pohdi sen aiheuttamia haasteita Suomelle.

Suomen kansalaisuus:

Kansalaisuus tuo mukanaan monia oikeuksia ja velvollisuuksia. Ne on kirjattu peruslakiin (v.2000).

Suomen kansalaisuuden voi saada:

A) Syntymän perusteella: suomalaisen naisen synnyttämä lapsi on Suomen kansalainen. Jos lapsen isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa ulkomaalaisen kansalaisen kanssa, lapsi on niin ikään Suomen kansalainen.
B) Hakemuksen perusteella: kansalaisuuden saamisen ehdot ovat täysi-ikäisyys, riittävän pitkä oleskelu Suomessa (min. 5 vuotta), riittävän hyvä suomen, ruotsin tai viittomakielen taito, kyky elättää itsensä omalla työllä ja nuhteettomuus (ei rikosrekisteriä).
C) Ilmoituksen perusteella: esim. suomalaisen isän lapsi, Suomessa yli viisi vuotta asunut toisen Pohjoismaan kansalainen tai vähintään 12 -vuotias adoptiolapsi

Myös kaksoiskansalaisuus on mahdollista eikä se edellytä luopumista Suomen kansalaisuudesta. Jos vanhemmat ovat eri kansallisuutta tai suomalainen lapsi syntyy ulkomailla, voidaan hakea kaksoiskansalaisuutta.

EU-kansalaisuus täydentää Suomen kansalaisuutta, se ei ole ristiriidassa Suomen kansalaisuuden kanssa. Jokainen Suomen kansalainen on samalla EU-kansalainen.

Pohjoismaiden välillä on tehty monia sopimuksia, joiden perusteella maasta toiseen muuttaminen on ollut vapaata vuosikymmeniä, samoin työmarkkinat ovat vapaat ja sosiaaliturva yhteinen. Pohjoismaiden kansalainen voi tietyin rajoituksin osallistua esim. kuntavaaliin ehdokkaana ja äänestäjänä.

Kansalaisen velvollisuudet:

Maanpuolustusvelvollisuus koskettaa jokaista kansalaista, miehillä on erillinen asepalvelus, jonka naiset voivat suorittaa vapaaehtoisena. Asepalveluksen sijaan on vapaus valita siviilipalvelus. Totaalikieltäytyjät tuomitaan vankeuteen. Kriisin aikana jokainen Suomen kansalainen on velvollinen puolustamaan maata tavalla tai toisella.
Lakien noudattaminen: kukaan ei ole lain ylä- tai ulkopuolella. Myös muut kuin Suomen kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa, ovat velvollisia noudattamaan maan lakeja.
Verovelvollisuus: tuloista ja omaisuudesta maksetaan erilaisia veroja valtiolle ja kunnalle. Veronkierto on vakava rikos.
Oppivelvollisuus
Statusvelvollisuus: eli nimipakko merkitsee, että jokaisella kansalaisella tulee olla nimilain mukaisesti etu- ja sukunimi.
Yleinen auttamis- ja todistamisvelvollisuus: kuka tahansa voidaan viranomaisen toimesta määrätä auttamaan esim. liikenneonnettomuuden tai katastrofin sattuessa. Jokainen on myös velvollinen todistamaan rikostapauksessa, ellei se kosketa lähiomaista.
Luottamustehtävien vastaanottaminen: esim. kunnallisessa päätöksenteossa luottamustehtävään ehdotetun henkilön tulee ottaa tehtävä vastaan, ellei hänellä ole painavia syitä kieltäytymiselle (jääviys, korkea ikä, terveydentila, pitkä kokemus luottamustehtävissä).

POHDI ja TUTKI: Selvitä esimerkiksi perustuslain avulla Suomen kansalaisen oikeudet. Laadi lista

A) jokaiselle kuuluvista oikeuksista b) jokaiselle kuuluvista vapauksista
C) mikä näistä oikeuksista tai vapauksista on sinulle erityisen tärkeä? Miksi?

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta

Taustaa:

Suomi oli vielä 1930-luvulla suhteellisen köyhä, agraarinen yhteiskunta; suurin osa suomalaisista eli maaseudulla ja sai elantonsa alkutuotannosta. Perheet olivat usein monilapsisia eikä kaikilla lapsilla ollut mahdollisuutta opiskella.
Ensimmäisiä askeleita hyvinvointivaltion suuntaan olivat lait oppivelvollisuudesta (1921) ja äitiysavustuksesta (1937). Aluksi yhteiskunnan tukitoimet kohdistettiin kaikkein köyhimmille perheille, vähitellen ajatus laajeni kohti universalismia (=palvelut ja tuet kuuluvat jokaiselle kuten lapsilisä).
Toisen maailmansodan jälkeen tarpeita oli paljon: maa oli jälleenrakennettava, karjalaiset asutettava, sotavammaiset ja –veteraanit saatava kiinni arjesta. Suuret ikäluokat syntyivät 1940-luvun lopulla (jopa yli 120 000 lasta/vuosi).
Suomi koki voimakkaan rakennemuutoksen; väkeä muutti 1950- 60 –luvuilla maalta kaupunkeihin ja Suomesta Ruotsiin työn ja paremman elintason perässä. Suomi kaupungistui ja modernisoitui.
Mallia hyvinvointivaltion rakentamiseen otettiin Isosta-Britanniasta ja Ruotsista (pohjoismainen malli)
Järjestelmä pohjautuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja se katetaan lähinnä verotuksella
Hyvinvointivaltion pyrkii turvaamaan jokaiselle perustarpeet myös ns. sosiaalisten riskien varalta: äitiys, työttömyys, tapaturma, vanhuus.
Hyvinvointivaltiosta on menty hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan; kansalaisille itselleen haluttiin siirtää vastuuta omasta hyvinvoinnista. Valtiovetoisuudesta kohti omavastuuta.
1990-luvun taloudellinen kriisi herätti kritiikin hyvinvointivaltiota kohtaan: sitä alettiin pitää kankeana, kalliina ja kansalaisia passivoivana. Kritiikki johti erilaisiin leikkauksiin taloudellisten resurssien kavennettua.
Vuosia työn alla olleen sote -uudistuksen tavoitteena on rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalle uusia järjestelmä, joka takaa paremmin jokaiselle pääsyn osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Samalla helpotetaan kuntien taakkaa: useimmassa kunnassa sote-menot ovat kunnan suurin menoerä vuosittain. Ongelmana on maan eri osien väliset suuret erot ja asiaan kohdistuva poliittinen paine. Rinteen hallitus on päättänyt jatkaa sote –mallin rakentamista 18 maakunnan pohjalta.

Suomelle tyypillistä:

Universalismi (esim. Perusopetus pyritään turvaamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta)
Naisten voimakas osallistuminen työelämään kodin ulkopuolella (noin 70% naisista)
Valtion roolin korostuminen- vrt. Välimeren maat (perhe, suku) ja USA (vapaaehtoisjärjestöt, kirkot)
Vahva sosiaaliturva, joka katetaan pääosin verojen kautta. Sote- ja koulutuspalveluita järjestetään myös yksityisin varoin (yksityiskoulut, hoivakodit, yksityissairaalat jne.)
Suomea pidetään tiukan verotuksen maana- toisaalta suomalainen saa veroilleen paljon vastiketta.
Maan eri osien väliset suuret erot (vrt. pääkaupunkiseutu -kasvukeskukset- taantuvat alueet). Palveluiden tasa-arvoista saatavuutta on vaikea toteuttaa.
Haasteita ovat 2010-2020 –luvuilla ikääntyvä ja vähenevä väestö sekä maahanmuuton aiheuttamat haasteet. Onko järjestelmää mahdollista pitää pystyssä?

POHDI ja TUTKI

A) Mitä erilaisia hyvinvointivaltion palveluita olet käyttänyt tähänastisessa elämässäsi?
B) Mitä tulet todennäköisesti käyttämään tulevaisuudessa?
C) Millainen maa Suomi olisi, jos se ei olisi hyvinvointivaltio?

Käytä apuna sivustoa www.kela.fi

D) Millaista tukea yhteiskunta tarjoaa opiskelijalle?
E) Pohdi seuraavien palveluiden merkitytä suomalaisille: äitiys- ja isyysvapaa, kansaneläke ja lapsilisä.

Suomi on demokratia

Lähtökohta:

“Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville

kokoontunut eduskunta” (Suomen perustuslaki)

Demokratia merkitsee:
Kansanvaltaa (demos=kansa)
Enemmistöpäätöksiä, joihin vähemmistö tyytyy
Rehellisiä ja vapaita vaaleja
Kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan
Median vapaata toimintaa (ei sensuuria)

Suomi on edustuksellinen demokratia:

Käytännössä demokratia toimii vaaleilla määräajaksi valittujen luottamushenkilöiden kautta -> kunnanvaltuutetut, kansanedustajat, mepit
Luottamustoimiin valitaan vapaaehtoisuuden pohjalta
Luottamustoimista maksetaan palkkioita, ei palkkaa
Osa tehdään oman työn ohella, osa kokopäiväisesti
Oppositiolla on tärkeä rooli demokratiassa
Oppositioon kuuluvat kaikki ne, jotka eivät ole vallassa esimerkiksi hallituksen ulkopuolelle jääneet eduskuntapuolueet
Vallan kolmijako: vallan keskittymisen estämiseksi valta jaetaan lainsäädäntö- toimeenpano- ja tuomiovaltaan, joita käyttävät eri tahot (eduskunta-hallitus-riippumattomattuomioistuimet)
Ajatus vallan kolmijaosta tulee valistusajan Ranskasta 1700-luvulta (Montesquieu)

Puolueet ja kansalaisjärjestöt

Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, jotka kokoavat yhteen samoihin arvoihin uskovia ihmisiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnassa tehtäviin päätöksiin
Suomessa on monipuoluejärjestelmä: puolueita saa perustaa vapaasti ja maassa on monia keskisuuria ja pieniä puolueita
Puolueet ovat avoimia yleispuolueita; niiden toimintaan voi vapaasti liittyä mukaan, jos kannattaa puolueen tavoitteita ja maksaa jäsenmaksua
Puoluetoiminta on perinteinen vaikutuskanava ja mahdollisuus nousta vallan huipulle
Puolueet mittaavat kansansuosiotaan vaaleissa
Puolueen perustamiseen vaaditaan 5000 kannattajaa, puolueella tulee olla ohjelma ja johto (puheenjohtajat, puoluesihteeri), joka valitaan puoluekokouksessa
Puolueen toiminta ei saa olla mitään kansanryhmää tai vähemmistöä vastaan tähdättyä (avoin rasismi)
Rekisteröity puolue (rp.) voi saada toimintaansa puoluetukea
Jos puolue jää kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa ilman paikkoja, se poistetaan puoluerekisteristä
Puolue voi myös itse lopettaa toimintansa, sulautua toiseen puolueeseen tai vaihtaa nimeä puoluekokouksen päätöksellä
Iso-Britannia, Yhdysvallat on perinteinen kaksipuoluejärjestelmä
Kiina on yksipuoluejärjestelmä

POHDI ja TUTKI:

A) Kuinka monta puoluetta eduskunnassa toimii tällä hetkellä?
B) Mitkä puolueista ovat hallituksessa/oppositiossa?
C) Selvitä puoluerekisteristä, mitä muita puolueita Suomessa toimii?

Kansalaisjärjestöt:

Ovat hallituksista riippumattomia kansalaisten perustamia järjestöjä (NGO=Non- Governmental Organisation) -> eivät saa toiminnalleen valtiolta rahallista tukea
Toiminta perustuu vapaaehtoisten työhön ja lahjoituksiin
Suomessa toimii yli 100 000 järjestöä: martat, partioliike, SPR, Luonto-Liitto, Seta, Amnesty International jne. -osa kansallisia, osa kansainvälisiä, osa poliittisia, osa epäpoliittisia
Vähemmistöt, ihmisoikeudet ja luonto vahvasti edustettuina- usein ns. yhdenasianliikkeitä vrt. puolueiden ohjelmat
Ovat osa kolmatta sektoria- täydentävät yhteiskunnan palveluita omalla työllään
Perustuu suoraan toimintaan ja lobbaukseen eli tiedolla painostamiseen ja vaikuttamiseen, ei perinteistä poliittista toimintaa -> tempaukset, adressit, mielenosoitukset, kansalaiskeräykset, päätöksentekijöiden tapaamiset
Puolueita kiinnostavampia nuorten keskuudessa: ajatus epäkohtiin vaikuttamisesta suoran toiminnan keinoin kiinnostaa nuorisoa puoluetoimintaa enemmän

POHDI ja TUTKI:

A) Valitse yksi itseäsi kiinnostava kansalaisjärjestö, mene sen sivuille ja tutustu kansalaisjärjestön toimintatapoihin, tavoitteisiin ja rahoitukseen. Esim:

www.martat.fi www.partio.fi www.amnesty.fi www.porkkanamafia.fi www.seta.fi

Vaalit ja vaikuttaminen

Mitä valta on?

Se joka vaikuttaa toisten asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen on vallankäyttäjä
Puolueet pyrkivät toiminnallaan pääsemään valtaan
Vallalla on monia ilmenemismuotoja: taloudellista valtaa käyttävät suuryritykset ja pankit, kulttuurillista valtaa käyttävät media ja kirkko, poliittista valtaa puolueet ja poliitikot
Valta voi perustua traditioihin (perinteisiin) esim. perinteinen isä perheen päänä -ajattelu tai asiantuntijuuteen (tutkijat, professorit jne.)
Näkymätön valta on kytkeytynyt esim. kielenkäyttöön- puhummeko oppilaista, opiskelijoista vai asiakkaista?

Lähde: Pixabay

Valtaa voidaan hajauttaa tai keskittää:

Jos valta kasautuu yhdelle henkilölle tai pienelle joukolle= DIKTATUURI
Jos valta on muutaman harvan käsissä, puhutaan OLIGARKIASTA
Valtio, jota johdetaan uskonnon pohjalta, on TEOKRATIA
Kun valta pyritään pitämään kansalla, puhutaan DEMOKRATIASTA
Demokratiaa ja diktatuuria pidetään toistensa vastakohtina vallanjaossa
Puhtaita demokratioita ja diktatuureja on vaikea osoittaa, monissa maissa on piirteitä molemmista: Venäjällä pidetään säännölliset, suhteellisen vapaat vaalit, mutta toisaalta kaikki puolueet /ehdokkaat eivät voi osallistua vapaasti vaalikampanjointiin, vaalivilppi on tavallista, sananvapaus rajattua -> oligarkia

Putinin Venäjä on oligarkia, jossa on demokraattisia ja yksinvaltaisia piirteitä esim. vaaleja pidetään, mutta ne eivät aina ole rehelliset tai vapaat. Kansalaisten sananvapaus on rajallinen ja seksuaalivähemmistöjen asema tukala. Lähde: Pixabay.

Tutki demokratiakehitystä ja sananvapauden tilaa maailmalla lukemalla oheinen artikkeli https://www.maailma.net/uutiset/enaa-neljannes-maailman-maista-on-turvallisia-toimittajille-tilanne-heikkenee-myos-aiemmin
Demokratian ja diktatuurin vertailua

Demokratia= kansanvalta	Diktatuuri= yksinvalta
Valta kansan vaaleilla määräajaksi valitsemilla luottamushenkilöillä	Valta yhdellä henkilöllä/pienellä klikillä, joka noussut valtaan epädemokraattisesti
Vaalit säännölliset, vapaat, rehelliset	Vaaleja ei järjestetä tai ne ovat epävapaat
Yksilön oikeudet ja vapaudet kirjattu lakiin	Yksilön oikeuksia ja vapauksia rajoitetaan
Vapaa kriittinen media	Media diktatuurin valvonnassa/palveluksessa
Oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan	Oikeusvaltiota ei tavoitella, tuomiovaltaa ei erotettu poliittisesta vallasta
Oppositiolla merkittävä rooli	Opposition toiminta tukahdutettu

Vaaleissa noudatettavia periaatteita:

Vaalit ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa
Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet saavat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa
Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat vaalit olivat vuoden 1907 eduskuntavaalit. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit Suomessa, joihin naiset saivat osallistua äänestämällä ja ehdokkaaksi asettumalla. Ikäraja oli 24 vuotta.
Vaalirikokseen syyllistynyt henkilö voi saada sakkoja ja menettää äänioikeutensa
Vaalisalaisuus pyritään turvaamaan vaalipaikalla monin keinoin: äänestyskopit, taitettavat äänestyslipukkeet. Ei tarvitse paljastaa kenellekään, ketä äänestää. Vaalirauha äänestyspaikoilla.
Virossa on mahdollista äänestää myös netin kautta; Suomessa nettiäänestämisen tietoturvariskejä pidetään edelleen suurina, nettiäänestämistä on kokeiltu pienessä mittakaavassa
Suomessa käyty keskustelua 16-vuotiaiden äänioikeudesta (Itävalta)

Vaalijärjestelyt:

Suomi on jaettu vaalipiireihin; kuntavaalissa kukin kunta on oma vaalipiirinsä, eduskuntavaalissa 13 vaalipiiriä, europarlamentti- ja presidentinvaalissa koko maa on yhtä vaalipiiriä
Vaaleissa on mahdollisuus äänestää ennakkoon ennen varsinaista vaalipäivää: syytä tai perustetta ennakkoäänestämiselle ei kysytä.
Eduskuntavaalissa 200 kansanedustajapaikkaa jaetaan vaalipiirien kesken asukasmäärän perusteella- Ahvenanmaa poikkeus (aina 1 kansanedustaja)
Kansanedustajamäärän alentamisesta käydään jatkuvaa keskustelua, myös eduskuntavaaleissa käytettävä suhteellinen vaalitapa on herättänyt kritiikkiä, koska pienissä vaalipiireissä suurten puolueiden valta korostuu vaalitavan takia.
Ehdokasasettelu on vapaata: puolueet ja valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita; presidentinvaalissa vain yksi ehdokas/eduskuntapuolue tai valitsijayhdistys (vähintään 20 000 kannattajaa).
Europarlamenttivaaleissa ovat äänioikeutettuja Suomen kansalaisten lisäksi ne EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka ovat ilmoittaneet maistraatille haluavansa olla ainoastaan Suomessa äänioikeutettuja. Jos Suomen kansalainen ilmoittautuu äänioikeutetuksi jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa, hän ei voi äänestää Suomen ehdokkaita.

Kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ovat äänioikeutettuja ne, joilla on kotikunta Suomessa. Suomen kansalaisten lisäksi äänioikeutettuja ovat EU:n jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset. Myös muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos he ovat asuneet vakinaisesti Suomessa yli kaksi vuotta.

Varsinaisten vaalien ohella maassa järjestetään valtiollisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä, joissa kysytään mielipidettä johonkin kunnan/valtakunnan kannalta tärkeään kysymykseen.
Vastausvaihtoehdot ovat kyllä tai ei.
Valtiollisia kansanäänestyksiä on järjestetty kaksi kertaa; kieltolaista (1931) ja EU-jäsenyydestä (1994). Kansanäänestykset eivät ole luonteeltaan sitovia ja ne vaativat aina lain ennen kuin ne voidaan pitää.

Tulevat vaalit:

Vuonna 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalit
Vuonna 2021 kuntavaalit
Vuonna 2023 eduskuntavaalit
Vuonna 2024 presidentinvaali ja europarlamenttivaalit
Vuonna 2025 kuntavaalit
Vuonna 2027 eduskuntavaalit
Mahdolliset maakuntavaalit viiden vuoden välein (ajankohtaa ei ole päätetty)

Vuoden 2019 eduskuntavaalit:

Puolue	Äänimäärä	%	Muutos v. 2015 vaaleista	Paikkoja
			%-yks.	2019	2015

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)	546 471	17,7	1,2	40	34
Perussuomalaiset (PS)	538 805	17,5	-0,2	39	38
Kansallinen Kokoomus (KOK)	523 957	17,0	-1,2	38	37
Suomen Keskusta (KESK)	423 920	13,8	-7,3	31	49
Vihreä liitto (VIHR)	354 194	11,5	3,0	20	15
Vasemmistoliitto (VAS)	251 808	8,2	1,0	16	12
Suomen Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)	139 640	4,5	-0,3	9	9
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)	120 144	3,9	0,4	5	5
Sininen tulevaisuus (SIN)	29 943	1,0	1,0	–	–
Muut puolueet	63 452	2,1	0,2	–	–
Muut	89 582	2,9	2,0	2	1
Yhteensä	3 081 916	100		200	200
Naiset	1 606 115	52,4	5,5	94	83
Äänestysprosentti 1) 72,1 (ulkosuomalaiset ml. 68,7)

1) Suomessa asuvat Suomen kansalaiset

Lähde: Tilastokeskus, Eduskuntavaalit

Kansalaisen muita vaikutuskanavia:

Puoluetoiminnan ja kansalaisjärjestöjen ohella aktiivinen kansalainen voi käyttää monia muitakin vaikutuskanavia
Sosiaalinen media on merkittävä vaikutuskanava: se mahdollistaa nopeasti ja edullisesti suurtenkin ihmisjoukkojen tavoittamisen ja interaktiivisuuden
Perinteinen kirjoittelu sanomalehtiin
Adressien kerääminen, kansalaisaloitteeseen tarvitaan 50 000 allekirjoitusta
Mielenosoituksen järjestäminen on vapaata kaikille maassa oleskeleville
Kuntatasolla aloitteet, valitukset, kantelut ja oikaisupyynnöt: Suomessa yli 300 kuntaa, joilla laaja itsehallinto (yli 100 kaupunkia)
Kunnat hoitavat niille laissa määrättyjä tehtäviä, jotka liittyvät peruspalveluihin
Kunnallisvaaleissa valitaan valtuutetut, jotka käyttävät kunnassa korkeinta päätäntävaltaa (taloudelliset asiat): valtuuston koko riippuu kunnan asukasmäärästä
Kunnanvaltuuston ohella valtaa käyttävät kunnanhallitus (toimeenpanovalta), lautakunnat ja kunnanjohtaja (korkein virkamies).
Kansalaisjärjestötoiminta ja lobbaus

POHDI ja TUTKI:

A) Mitkä vaalit Suomessa järjestetään neljän/viiden/kuuden vuoden välein?
B) Tiivistä eduskuntavaalien 2019 tulos kolmeen lauseeseen. Käytä apuna oheista tilastoa.
C) Mitkä puolueet poistettiin puoluerekisteristä ja miksi? Lue oheinen artikkeli.

https://vaalit.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410853/kaksi-puoluetta-poistettiin-puoluerekisterista

D) Miten nuorison kiinnostusta politiikkaan ja äänestämiseen voitaisiin lisätä?
E) Mitkä vaaleista kiinnostavat suomalaisia eniten/vähiten? Miksi?

www.vaalit.fi

Poliittinen vallankäyttö

Lähde: Wikipedia

Eduskunta

Eduskunnan koolla oloaika=valtiopäivät (presidentti avaa)
200 kansanedustajaa valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan (vaalikausi 4 vuotta)
Eduskuntatyötä johtaa kansanedustajien keskuudestaan valitsema puhemies (+ kaksi varapuhemiestä)
Kansanedustajat jakautuvat puolueiden mukaan eduskuntaryhmiin
Kansanedustajat toimivat valiokunnissa (kukin ainakin yhdessä): 16 erikoisvaliokuntaa ja suuri valiokunta, joka keskittyy EU-asioihin
Kansanedustajaa ei saa painostaa tai pakottaa mihinkään kansanedustajan toimessa
Kansanedustajat istuvat salissa eduskuntaryhmittäin niin, että oikeistolaiset (porvarilliset) puolueet istuvat puhemiehen oikealla ja työväenpuolueiden edustajat vasemmalla puolella. Keskusta on sijoitettu salin keskelle.
Yksittäinen kansanedustaja voi tehdä laki-, talousarvio- ja toimenpidealoitteita

Uusi laki voi syntyä hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisaloitteesta.

Presidentti vahvistaa kaikki lait. Jos hän ei vahvista, laki palautuu eduskuntaan. Jos eduskunta hyväksyy lain muutoksitta, se tulee voimaan ilman presidentin allekirjoitusta.

Perustuslain säädännässä vaaditaan suurempia enemmistöjä (2/3 kansanedustajista) koska perustuslait ovat

suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Perustuslakialoite voidaan julistaa kiireelliseksi (5/6 enemmistöllä) ja hyväksyä samoilla valtiopäivillä (2/3 enemmistöllä). Perustuslaki voidaan jättää lepäämään yli seuraavien vaalien.

Eduskunnan tehtävät:
Lakien säätäminen keskeisin tehtävä (lain syntyvaiheet oheisessa kuviossa)
Valtion taloudesta päättäminen (=budjetti)
Pääministerin valinta ja hallituksen toiminnan valvonta
Osallistuminen EU-asioiden ja ulkopolitiikan hoitoon
Sodasta ja rauhasta päättäminen yhdessä presidentin kanssa
Ulkopoliittisten sopimusten ratifiointi (=vahvistaminen)
Merkittävänä kansalaisten edunvalvojana ja keskustelufoorumina toiminen

Lähde: eduskunta.fi

Hallituksen valvonta:

Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta tai erottava (=parlamentarismi)

Kansanedustajat voivat valvoa hallituksen toimintaa tekemällä:

A) kirjallisia kysymyksiä: vastaus kirjallisena 21 päivän aikana
B) suullisia kysymyksiä (kyselytunti): suulliset vastaukset suorassa tv-lähetyksessä
C) välikysymyksen (vaatii vähintään 20 kansanedustajaa taakseen, pyrkii koko hallituksen kaatamiseen->opposition suosiossa): vastaus kahden viikon kuluessa

->välikysymyskeskustelu->äänestys hallituksen luottamuksesta

->luottamuslause ->hallitus jatkaa

TAI epäluottamuslause ->hallituksen erottava

www.eduskunta.fi

Valtioneuvosto

Hallitus= valtioneuvosto +presidentti

Valtioneuvosto= pääministeri + riittävä määrä muita ministereitä, ministeriöiden virkamiehet ja oikeuskansleri

Hallituksen tehtävät:

Käyttää korkeinta toimeenpanovaltaa
Sovittaa yhteen valtionhallinnon ja eri ministeriöiden toimintaa
Tekee eduskunnalle esityksiä uusista laeista
Valmistelee vuosittaisen budjetin eduskunnan hyväksyttäväksi
Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita
Pääministeri johtaa Suomen EU-suhteita (huippukokoukset)
Ulkopolitiikan johtaminen yhdessä presidentin kanssa

Säätytalolla käytiin kevään 2019 hallitusneuvottelut suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla. Lähde: Wikipedia.

Syntyvaiheet:

Eduskuntavaalit 4 vuoden välein (“pääministerivaalit”)
Suurimman puolueen pj. aloittaa hallitusneuvottelut hallitustunnustelijana
Jos ne onnistuvat, hänestä tulee uusi pääministeri
Kukin eduskuntaryhmä vastaa hallitustunnustelijan esittämiin kysymyksiin
Eduskunta äänestää pääministeriehdokkaan hyväksymisestä tunnusteluiden jälkeen
Hallitustunnustelija äänestetään pääministeriksi; jollei hän saa äänten enemmistöä, hallitusneuvottelut alkavat uudelleen ja eduskunta äänestää taas pääministeristä
Presidentti myöntää eron edelliselle hallitukselle ja nimittää välittömästi uuden tehtäväänsä
Hallitus antaa hallitusohjelmansa tiedonantona eduskunnalle
Saatuaan eduskunnalta luottamuksen, hallituksen toiminta voi alkaa

Kuka voidaan valita ministeriksi?

Perustuslain mukaan kuka tahansa “taitavaksi ja rehelliseksi tunnettu Suomen kansalainen”
Käytännössä pääministeri kokoaa sopivan joukon ja salkkujen jaosta päätetään mukaan tulevien puolueiden kesken niin, etteivät keskeiset salkut mene samalle puolueelle
Ministerit ovat useimmiten politiikassa ansioituneita kansanedustajia
Sukupuolijakoon ja maan eri alueiden edustavuuteen kiinnitetään huomiota
Rehellisyydelle on tarkoitettu lähinnä sitä, että ministerillä ei olisi rikosrekisteriä, mutta tässäkin voidaan joustaa
Ennen ministeriksi nimitystä jokaisen ministeriehdokkaan tulee tehdä selvitys veloista, varoista ja erilaisista vastuutehtävistään
Ministeri voi olla samanaikaisesti kansanedustaja, mutta ei meppi
Pääministerin asema korostuu, koska hän on usein myös suurimman puolueen puheenjohtaja, kokoaa ympärilleen hallituksen sopivista ministereistä ja edustaa Suomea EU-huippukokouksissa

Erilaiset hallitukset:

enemmistöhallitus	Takana yli 100 kansanedustajaa, mukana useampia puolueita, edellytykset pitkäjänteiseen työhön
vähemmistöhallitus	Takana alle 100 kansanedustajaa, kaatuu helpommin epäluottamusäänestyksessä
yhteishallitus	Mukana kaikki eduskuntapuolueet, jolloin oppositio puuttuu kokonaan. Poikkeusaikojen kuten sotavuosien hallitus
virkamieshallitus	Ministerit ovat eri alojen asiantuntijoita, eivät poliitikkoja. Eräänlainen hätävara, jos poliittista hallitusta ei saada kasattua. Kaatuu helposti välikysymykseen.

Milloin hallitus eroaa?

Aina eduskuntavaalien jälkeen
Jos hallitus saa eduskunnalta epäluottamuslauseen (välikysymys)
Jos pääministeri ilmoittaa eroavansa

Jokaisen ministerin tulee noudattaa lakeja ja asetuksia

Myös yksittäinen ministeri voi saada epäluottamuksen eduskunnalta
Jos ministeri syyllistyy rikokseen -> valtakunnanoikeus koolle
Ministeri voi erota omasta aloitteestaan, jos hänet valitaan toiseen tehtävään
Pääministeri voi ehdottaa yksittäiselle ministerille eroa
Viime vuosina on ollut tavallista kierrättää ministerisalkkuja kesken vaalikauden

www.valtioneuvosto.fi Tutustu hallituksen työskentelytapoihin ja viikko-ohjelmaan!

Tasavallan presidentti

Suomi on tasavalta; ensimmäinen presidentti valittiin vuonna 1919 eduskunnan toimesta
Nykyisin presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla: kukin eduskuntapuolue saa asettaa oman ehdokkaan (+valitsijayhdistykset)
Valituksi voi tulla vain syntyperäinen Suomen kansalainen
Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, pidetään toinen äänestys kahden suosituimman ehdokkaan kesken
Vaalitapa noudattaa Ranskassa käytettävää presidentin vaalitapaa, ensimmäisen kerran käytössä vuoden 1994 vaalissa (Martti Ahtisaari).
Toimikausi kuusi vuotta, kaksi kautta korkeintaan

Asema ja tehtävät:

Suomi oli pitkään presidenttivaltainen maa (Kekkonen); vuonna 2000 perustuslaki muutti presidentin, hallituksen ja eduskunnan välisiä valtasuhteita
Presidentin keskeisin tehtävä on ulkopolitiikan johtaminen -> pääministeri rinnalla
Suomessa ei ole varapresidenttiä (USA), pääministeri hoitaa tarvittaessa tehtävät tilapäisesti (sairastuminen tms.)
Monet tehtävistä seremoniallisia esim. valtiopäivien avaaminen, puolustusvoimien ylipäällikkyys, virkanimitykset
Yhteistyö hallituksen kanssa: presidentin esittely perjantaisin; ministerit esittelevät->presidentti päättää (vastuuvapaus), presidentti myöntää eron ja nimittää hallituksen MUTTA presidentti ei vaikuta ministerilistaan.
Presidentti vahvistaa/on vahvistamatta lait kolmen kuukauden aikana
Päättää yhdessä eduskunnan kanssa sodasta ja rauhasta
Presidentti nauttii instituutiona kansalaisten suosiota- näkyy vaaleissa korkeana äänestysprosenttina (jopa 80%)
Presidentti voidaan asettaa syytteeseen maan- tai valtiopetoksesta (valtakunnanoikeus)

www.presidentti.fi

Tutustu presidentin viikko-ohjelmaan!

Onko media “neljäs valtiomahti?”

Mediaa pidetty epävirallisena vallankäyttäjänä eduskunnan, hallituksen ja presidentin rinnalla (“vallan vahtikoira”, joka paljastaa myös epäkohdat)
Median asema on turvattu lailla: Suomessa vallitsee sanan- ja painovapaus sekä toimittajien lähdesuoja (=tiedon alkuperää ei tarvitse paljastaa)
Suomalaiset luottavat mediaan (Yle, Helsingin Sanomat)
2000-luvun haasteena medialukutaito: kriittinen lukija osaa erottaa valeuutiset (fake news) ja oikeat uutiset toisistaan
Mediakentän pirstaleisuus; “infoähky”- oleellisen ja turhan informaation erottaminen toisistaan vaikeaa
Poliitikkojen tultava toimeen median kanssa- missä menee julkisuuden ja yksityisyyden välinen raja (pääministeri Vanhasen tapaus)
Esiintymistaidot (retoriikka) merkittäviä (haastattelut, väittelyt jne.) – entä asiaosaaminen?
Sosiaalinen media nopeuttaa ja monipuolistaa tiedonvälitystä (Trumpin twiitit), mutta voi myös pinnallistaa sitä
Mihin suomalaiset luottavat? Lue oheinen tutkimus ttps://www.tat.fi/wp-content/uploads/2018/12/Kansan-arvot-2018-tutkimusraportti-avainhavainnot.pdf

POHDI ja TUTKI:

A) Ota selvää: mitkä puolueet ovat mukana nykyisessä hallituksessa? Millaiset asiat korostuvat hallitusohjelmassa? Onko kyseessä enemmistö- vai vähemmistöhallitus?
B) Ketkä ovat tällä hetkellä eduskunnan puhemiehinä?
C) Mikä on oikeuskanslerin tehtävä?
D) Kuinka tehokas vaikutuskeino välikysymys on oppositiolle?
E) Edustaako eduskunta koko kansaa? Ota kantaa puolesta ja vastaan.
F) Mihin vaalipiiriin sinä kuulut eduskuntavaalissa? Kuinka monta kansanedustajaa sieltä valitaan eduskuntaan?
G) Tarvitseeko Suomi edelleen presidenttiä? Ota kantaa puolesta ja vastaan perustellen.

Loppukertaus Valitse sopivin vaihtoehto! Oikea rivi löytyy kertausmateriaalin lopusta.

Hallituksen käyttämä valta on lähinnä:
a) lainsäädäntö- b) toimeenpano- c) tuomiovaltaa
Maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan voidaan kutsua nimellä:
a) pakolaiset b) ulkosuomalaiset c) uussuomalaiset
Mikä kuvaa parhaiten Suomen väestöä?
a) väestön heterogeenisyys b) suomalaisten homogeenisuus
c) kansallisten vähemmistöjen puuttuminen

Jos henkilö saapuu Suomeen, koska hän pelkää kotimaassaan oman turvallisuutensa puolesta, mutta ei mahdu ns. pakolaiskiintiöön, häntä voidaan kutsua: a) siirtolaiseksi b) elintasopakolaiseksi c) turvapaikanhakijaksi
Mikä seuraavista piirteistä kuvaa suomalaista hyvinvointivaltiota? a) yksityisten palveluiden puuttuminen b) universalismi c) valtion heikko ote palveluiden tuottajana
Mikä seuraavista palveluista toteutettiin Suomessa ensimmäisenä? a) äitiysavustus b) lapsilisä c) äitiysloma
Kuinka monta kannattajaa tarvitaan uuden puolueen taakse?
a) 2000 b) 5000 c) 20 000
Kansalaisaloitteeseen tarvitaan allekirjoituksia:
a) 20 000 b) 50 000 c) 100 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa
Kuinka monta vuotta kansalaisuutta hakevan on asuttava vähintään Suomessa?
a) neljä vuotta b) viisi vuotta c) kuusi vuotta
Mitä muistat Suomen kunnista?
a) Suomessa on yli 300 kuntaa, joista yli sata on kaupunkeja
b) Kuntien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla c) Kunnilla ei ole nykyisin enää verotusoikeutta
Mikä on eduskunnan keskeisin tehtävä?
a) äänestäjiensä edunvalvojina toimiminen B) lakien säätäminen c) keskustelufoorumina toimiminen
Mikä seuraavista vaaleista järjestetään viiden vuoden välein?
a) kuntavaali b) presidentinvaali c) europarlamenttivaali
Mikä vaaleista on suosituin kansalaisten keskuudessa?
a) kuntavaali b) eduskuntavaali c) presidentinvaali
Miten eduskuntavaalin tulos heijastuu hallituksen kokoonpanoon?
a) vaalitappion kärsineet puolueet jäävät aina oppositioon
b) pääministeri valitaan yleensä vaalit voittaneesta puolueesta
c) suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee ns. hallitustunnustelija
Mikä on presidentin keskeisin valtaoikeus? a) lakien vahvistaminen b) armahdus – ja nimitysoikeus c) ulkopolitiikan johtaminen
Kuka voidaan valita tasavallan presidentiksi?
a) Kuka tahansa puolueen asettama presidenttiehdokas b) vain syntyperäinen Suomen kansalainen
c) täysi-ikäinen politiikassa ansioitunut Suomen kansalainen
Oligarkkinen järjestelmä tarkoittaa: a) kuningaskuntaa b) ylimystövaltaa c) harvainvaltaa

Kunnan korkein päättävä elin on: a) kunnanvaltuusto b) kunnanhallitus c) kaupunginjohtaja

Mikä pitää paikkansa Suomen väestökehityksen suhteen?
a) Väestö kasvaa lähinnä vain maahanmuuton ansiosta b) väestörakenne on samantyyppinen kuin kehitysmaissa c) lasten osuus väestöstä on kasvamaan päin
Mikä kuvaa parhaiten vallankäyttöä Suomessa?
a) Suomi on perustuslaillinen monarkia b) Suomessa harjoitetaan lähinnä edustuksellista demokratiaa
c) vallankäyttö on keskittynyt muutamille harvoille poliitikoille

YH1-kurssiin liittyviä ylioppilastehtäviä
Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa? (s- 2012)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? (k-2017)
Miten lait säädetään Suomessa? (s-2013)
Mitä tarkoittavat suora ja edustuksellinen demokratia? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia niillä on päätöksentekomenetelmänä? (k-2015)
Eduskuntavaaleja kutsutaan nykyään myös pääministerivaaliksi. Mistä tämä johtuu, ja millainen on pääministerin asema Suomen poliittisessa järjestelmässä? (k-2010)
Miten hallitus (valtioneuvosto) muodostetaan Suomessa, ja minkälaisia hallitustyyppejä Suomessa on? (s-2015)
Selitä esimerkin avulla, mitä puoluekurilla tarkoitetaan, ja pohdi, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia puoluekurilla on suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon. (k-2019)
Selosta, miten suhteelliset vaalit ja enemmistövaalit eroavat vaalijärjestelminä toisistaan. Erittele, mitä etuja ja heikkouksia niillä on toisiinsa verrattuna. (s-2018)
Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan ja miten sen voi saada? Vertaile videokatkelmassa esitettyjä näkemyksiä Euroopan unionin kansalaisuuden tarjoamista eduista ja arvioi näkemyksiä kriittisesti. (k-2018)

YH2 TALOUSTIETO

LÄHTÖTESTI. Vastaa ilman oppikirjaa ja nettiä seuraaviin perustehtäviin:
A) Selitä käsite korko.
B) Mihin kolmeen sektoriin Suomen elinkeinorakenne voidaan jakaa?
C) Miksi Suomi käy aktiivista ulkomaankauppaa?
D) Millainen yritysmuoto on kommandiittiyhtiö?
E) Kenelle inflaatiosta on haittaa ja kenelle hyötyä?
F) Mihin yrityksiä tarvitaan?
G) Mistä suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen johtuu?
H) Miten globalisaatio näkyy suomalaisen perheen arjessa?
I) Mihin suhdanteen vaiheeseen kuuluvat matalat korot?
J) Mitä tarkoitetaan BKT:llä?
K) Kuka voi saada lainaa?

Tarpeet, tuotanto ja talouskasvu

Lähtökohtana ihmisten tarpeet

Ihmisellä on monenlaisia tarpeita (Maslowin tarvehierarkia), joita halutaan tyydyttää
Yritykset suunnittelevat toimintansa tarpeiden mukaan
Mainonta ja markkinointi synnyttävät kuluttajissa uusia tarpeita
Niukkuus rajoittaa tarpeiden tyydyttämistä (rahapula jne.)
Tuotanto synnyttää erilaisia hyödykkeitä; aineellisia (tavaroita) tai aineettomia (palveluita)
Hyödykkeen käyttöiän mukaan voidaan puhua kertakäyttö- puoli kesto- ja kestokulutushyödykkeistä
Tarjolla on myös turhakkeita (meikit) ja haitakkeita (tupakka, alkoholi)
Suomi on markkinatalous; tuotantovälineet (koneet, maa, laitteet, pääomat) ovat yksityisten hallinnassa, hintojen määräytyminen ja kilpailu ovat vapaata, markkinavoimat ja suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti talouden kehitykseen
Suomea voi pitää sekataloutena, koska myös valtiolla on ollut merkittävä rooli omistajana (VR, Finnair)

Talouskasvu

Merkitsee bruttokansantuotteen (BKT) kasvua
Suhdanteet vaikuttavat talouskasvuun- voi olla positiivista (todellista) tai negatiivista
BKT/asukas (USD) on yksi talouskasvun mittareista; kertoo vuosimuutoksen ja mahdollistaa valtion vertailemisen keskenään
BKT ei kerro mitään pimeästä työstä, ympäristön tilasta tai varallisuuden jakautumisesta kansalaisten kesken (vrt. Suomi-USA)
Kotona tehtävää työtä tai opiskelua ei lasketa mukaan BKT:een.
Reaalinen talouskasvu saadaan laskettua, kun BKT:stä vähennetään inflaation osuus
Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) antaa paremman kuvan elintasosta, koska siinä huomioidaan odotettavissa oleva elinikä ja terveystilanne maassa.

Miksi talouskasvua tarvitaan?

Kansantalouden näkökulmasta: saadaan lisää verotuloja, voidaan kaventaa ihmisten välisiä tuloeroja, työllisyys kohenee
Yritysten näkökulmasta: yritysten tuottamien hyödykkeiden kysyntää kasvaa ->tulos paranee ->toimintaa voidaan laajentaa: investoinnit, lisää työntekijöitä jne.
Kotitalouksien näkökulmasta: tulot kasvavat ja työllisyystilanne paranee ->kulutuksen/säästämisen kasvu ->raha kiertää kansantaloudessa

Miten talouskasvua voidaan vauhdittaa?

Teknologian, tuotantomenetelmien kehittäminen (robotiikka jne.)
Inhimillisen pääoman kehittäminen (työvoiman kouluttaminen)
Reaalipääoman lisääminen (EU, Kiina jne.)
Väestönkasvu (riittävästi työvoimaa ja kuluttajia)

Missä ovat kasvun rajat?

Jatkuva kulutuksen kasvu aiheuttaa luonnonvarojen loppumista, saastumista
Aineellisen hyvinvoinnin kasvu ei tarkoita samaan kuin henkinen hyvinvointi
Degrowth –teoria: talouslasku voi merkitä hyvinvoinnin kasvua rikkaissa maissa
Talouskasvun tulee pohjautua kestävään kehitykseen
Jokaisen kuluttajan tulee kantaa vastuunsa, välttää jatkuvaa kertakäyttöistä kuluttamista ja suosia kierrätystä, lähituotantoa ja reilua kauppaa (“Älä ostaa mitään-päivä”)

POHDI ja TUTKI

A) Millaisia tarpeita nuorilla on ja miten tuotanto vastaa nuorten tarpeisiin?
B) Millaiset edellytykset Suomella on kasvattaa vuotuista BKT:ta?
C) Ota kantaa väitteeseen: talouskasvun kääntyminen laskuun voi merkitä ihmisten hyvinvoinnin kääntymistä nousuun.
D) Laadi lista kestävän talouskasvun tunnuspiirteistä ja edellytyksistä.

Kotitaloudet – talouden perusyksikkö

Suomessa on noin 2,6 miljoonaa kotitaloutta, joista yli miljoona yhden henkilön ns. sinkkutaloutta
Kotitalouden suurin tulolähde on työstä saatu palkka; Suomessa naisten rooli työmarkkinoilla on poikkeuksellisen suuri (vrt. Välimeren valtiot)
Erilaiset tulonsiirrot merkittävä tulolähde: lapsilisä, opintoraha, työttömyyskorvaus, asumistuki jne. – ei tarvitse maksaa takaisin!
Pääomatulot (sijoitukset, vuokratulot)
Kotitalouden suurin menoerä liittyy asumiskustannuksiin (asuntovelka, vuokra ja erilaiset asumiskulut)
Ruokamenojen osuus suhteessa laskenut tulojen kasvaessa
Terveys- ja viestintäkulut nousussa – oma terveys ja sosiaalinen media tärkeitä, väestö ikääntyy

Lähde: Tilastokeskus

Miksi säästäminen on tärkeää?

Se osuus tuloista, joka pannaan säästöön tavalla tai toisella, kertoo säästämisasteesta (%)
Suomalaiset ovat säästäväisen kansan maineessa; säästämisaste vaihtelee suuresti mm. Ikäryhmittäin ja elämäntilanteen mukaan (vrt. eläkeläiset-lapsiperheet)
Myös talouden suhdanteet vaikuttavat säästämiseen
Säästäminen mahdollistaa suuremmat hankinnat ilman velanottoa
Säästetyt varat pankeissa mahdollistavat pankkien antolainauksen
Säästäminen voi olla tuottavaa (korot)
Eläkesäästäminen- nuorempana eläkkeelle ja parempi eläke

Suomalaiset kotitaloudet ovat varakkaampia ja velkaisempia kuin koskaan!

Miksi?

Matalat korot (euribor) ovat rohkaisseet suuriin lainoihin
Rahaa paljon ja helposti tarjolla (pikavipit, kulutusluotot ym.): yleensä velanhakijalta vaaditaan pysyviä tuloja, luottokelpoisuutta ja takaisinmaksukykyä. Suuremmissa veloissa vakuudet ja takaus.
18-vuotiaana voi ottaa velkaa ja tehdä osamaksusopimuksia (opintovelka!)
Taloudellinen nousukausi rohkaisee velanottoon (luottamus tulevaisuuteen hyvä)
Asuminen on kallista ->isot asuntovelat (maan eri osien väliset erot huomattavat)
Suomalaisten varakkuus on kiinni kiinteistöissä (kiinteistöt asunnot, kesämökit, sijoitusasunnot)
Osakkeet ja rahastosijoitukset kasvattaneet suosiotaan

Pelkona ylivelkaantuminen

Kotitalouksista 20%:lla on 80% kaikista veloista!
Työttömyys, korkojen nousu -> velan hoitokustannukset liian suuret?!
Kansainvälisesti vertailtuna Suomen kotitaloudet eivät kuulu kaikkien velkaisimpien joukkoon
Velkaantumisaste= velan suhde käytettävissä oleviin tuloihin
Velan määrää ei kannata kasvattaa, jos tulot pysyvät samoina
Yli 380 000 suomalaista saanut maksuhäiriömerkinnän (2019) ->monia vaikutuksia: ei uusia lainoja, luottokortteja, osamaksuja, ei vuokra-asuntoa tai sen kotivakuutusta, voi vaikuttaa jopa työpaikan saantiin
Lue lisää maksuhäiriömerkinnöistä: https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/uutiset/kuluttajien-maksuhairiot-jalleen-selvassa-kasvussa.html
Ylivelkaantunut henkilö voi hakea velkajärjestelyyn: ulkopuolisen asiantuntijan avulla laaditaan maksuohjelma, jota noudattamalla päästään veloista eroon
Kunnallinen, maksuton velkaneuvonta
Pieniä velkoja voidaan niputtaa ja maksaa yhtä suurta velkaa, jolloin korkojen osuus pienenee
Maksuvapaat kuukaudet esim. asuntolainassa mahdollisia
Toisen velan takaamista mietittävä tarkkaan -> voi joutua maksamaan takaamansa lainamäärän, jos velanottaja itse ei kykene velkaa lyhentämään

Onko talous päässyt retuperälle?

Jos taloudessasi on useampia seuraavista piirteistä, taloustilanteesi on hälyttävä:

Omasta taloustilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa ja se vaikuttaa kaoottiselta
Laskut tulevat usein maksetuksi varsinaisen maksupäivän jälkeen
Laskut jäävät kokonaan tarkistamatta ja karhukirjeet avaamatta
Velkoja maksetaan ottamalla pikavippejä ja –luottoja
Rahaa lainataan usein ystäviltä ja sukulaisilta
Pankkitili ylittyy jatkuvasti
Käyttövarat ovat lopussa ennen seuraavaa tilipäivää

Tutkimusten valossa suurin osa nuorista hallitsee hyvin omaa talouttaan

Toisaalta nuorten väliset erot talousosaamisessa ovat suuret
Perheen ja vanhempien vaikutus lasten ja nuorten taloustottumuksiin on suuri
Esimerkiksi säästäminen opitaan usein vanhemmilta kotona- entä tuhlaaminen?
Mitä koulu voisi tehdä asian edistämiseksi?
Pikavipeille asetettu korkokatto estää koronkiskonnan

POHDI ja TUTKI:

A) Laadi itsellesi kuukausibudjetti, jossa erittelet tulot ja menot. Onko budjettisi tasapainossa? Mitä sille voisi tehdä?
B) Miksi suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet vauhdilla 2000-luvulla?
C) Tutki oheista diagrammia (lähde Tilastokeskus) kotitalouksien kulutusrakenteesta. Miten pienituloisten ja suurituloisten kotitalouksien menoerät poikkeavat toisistaan? Pohdi syitä eroihin.
D) Mene jonkin pikavippifirman sivuille ja selvitä, miten suurta korkoa heidän tarjoamistaan vipeistä ja luotoista joutuu maksamaan.

Lähde: Suomen Yrittäjät

Yritykset- talouden moottori

Perustuslaissa taattu elinkeinovapaus -> yrittäjyys mahdollista kenelle tahansa
Osa yrityksistä on luvanvaraisia (apteekki, vartiointipalvelut)
Yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista (noin 75%)
Yritykset ovat merkittäviä veronmaksajia
Yritykset luovat maailmalla Suomi-kuvaa (Marimekko, Iittala, Nokia)
Yritykset valmistavat hyödykkeitä ja tarjoavat palveluita kuluttajille

Olisiko minusta yrittäjäksi?

Yritysidea lähtökohtana: voi olla oma innovaatio tai valmiiksi hiottu konsepti, joka vuokrataan (franchising)
Oma yritys voi lähteä liikkeelle harrastuksen pohjalta (bändi, peliyhtiö)
Osa yrityksistä on vanhemmilta/sukulaisilta perittyjä
Ongelmana monessa yrityksessä on löytää jatkajia ->valmiin yrityksen voi myös ostaa
Yrittäjältä vaaditaan yrittäjäasennetta, halua tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ottaa taloudellisia ja muita riskejä sekä kykyä sietää epävarmuutta
Suomalaiset yrittäjät ovat usein hyvin koulutettuja ja heillä on vankka ammatillinen kokemus toisen palveluksessa työskentelemisestä
Myös akateemisen koulutuksen saaneille yrittäjyys on hyvä mahdollisuus
Yrittäjän ei tarvitse olla “supermies”, joka osaa itse kaiken: osan yrityksen toiminnoista voi ulkoistaa muille firmoille: esim. tilinpito ja markkinointi ->verkostoituminen, yhteistyö
Yritykset 2017

Toimiala TOL 2008	Yrityksiä		Henkilöstöä		Liikevaihto
		%	1 000	%	milj. €	%
Maatalous, metsätalous ja kalatalous	77 580	21,3	49	3,4	2 464	0,6
Teollisuus	20 246	5,6	293	20,2	132 628	32,3
Rakentaminen	41 114	11,3	166	11,4	36 234	8,8
Tukku- ja vähittäiskauppa, moottori- ajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus	41 911	11,5	235	16,1	117 620	28,6
Kuljetus ja varastointi	20 132	5,5	121	8,3	23 638	5,7
Majoitus- ja ravitsemistoiminta	12 059	3,3	59	4,1	6 976	1,7
Informaatio ja viestintä	10 553	2,9	85	5,8	20 991	5,1
Rahoitus- ja vakuutustoiminta	7 996	2,2	42	2,9	–	–
Kiinteistöalan toiminta	29 327	8,0	20	1,4	10 221	2,5
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta	36 662	10,1	103	7,1	15 325	3,7
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta	14 230	3,9	133	9,2	12 297	3,0
Terveys- ja sosiaalipalvelut	18 387	5,0	76	5,2	7 391	1,8
Muut toimialat	34 317	9,4	71	4,9	25 362	6,2
Kaikki toimialat	364 514	100	1 453	100	411 147	100
Henkilöstön määrä
0–4	325 643	89,3	244	16,8	46 508	11,3
5–9	18 975	5,2	123	8,5	25 030	6,1
10–19	10 358	2,8	139	9,5	30 498	7,4
20–49	6 015	1,7	181	12,4	49 277	12,0
50–99	1 911	0,5	130	8,9	37 672	9,2
100–249	995	0,3	150	10,3	53 161	12,9
250–499	347	0,1	122	8,4	35 095	8,5
500–999	156	0,0	108	7,4	34 301	8,3
1 000–	114	0,0	256	17,6	99 606	24,2
Yhteensä	364 514	100	1 453	100	411 147	100

Lähde: Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Suomessa toimi yli 411 000 yritystä vuonna 2017.
Suomi on pienten yritysten maa: lähes 95% yrityksistä työllistää alle 10 työntekijää
Suuryritys työllistää yli 500 työntekijää; niitä on määrällisesti vähän, mutta niiden kansantaloudellinen merkitys on huomattava
Myös maatilat ovat yrityksiä-nekin pyrkivät tavoittelemaan voittoa
eniten työllistävät kuitenkin tukku- ja vähittäiskauppa sekä teollisuus

Yrityksen perustaminen

Mahdollisen luvanvaraisuuden selvittäminen
Yritysidean jalostaminen liiketoimintasuunnitelmaksi
Rahoituksen järjestäminen: oma ja vieras pääomat, mahdolliset starttirahat ja tuet (Finnvera)
Yksityisen osakeyhtiön (oy) perustamiseen ei enää vaadita vähimmäispääomaa
Segmentointi: kenelle yrityksen tuottamat hyödykkeet/palvelut on suunnattu? (kohderyhmä)
Yritysmuodon valinta
Mahdolliset markkinointitutkimukset asiakkaiden tarpeista ja toiveista
Yrityksen oma markkinointisuunnitelma
Nimen valinta
Rekisteröityminen yritysrekisteriin ja arvonlisäverovelvolliseksi
Vakuutukset ja kirjanpidon järjestäminen
Työvoiman rekrytointi ja kouluttaminen

Eri yritysmuotojen ominaispiirteitä

Yksityinen toiminimi: henkilöyritys, jossa yrittäjä vastaa veloista koko omaisuudellaan mutta saa myös itse pitää voiton

Avoin yhtiö:

vaatii vähintään kaksi yhtiömiestä (aviopari tms.), yhteisvastuu, voitonjako ja riskien kanto perustuu yhtiösopimukseen

Kommandiittiyhtiö: vaaditaan sekä äänetön että vastuunalainen yhtiömies: äänetön vastaa sijoittamallaan omaisuudella ja osan voitosta, vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan

Osakeyhtiö:

voi olla yksityinen tai julkinen (oy, oyj), osakkaat vastuussa sijoittamallaan rahamäärällä, toimitusjohtaja ja hallitus tekevät päätöksiä ja ovat vastuullisia yhtiökokoukselle.

Osuuskunta:

siihen kuuluu henkilöjäseniä ja yrityksiä, vastuuta jäsenmaksun verran, päätösvalta osuuskuntien jäsenillä, jotka saavat osallistua osuuskuntakokouksiin tai valita edustajiston vaaleilla.

Yrityksen riskit

Yrittäjän varauduttava jatkuviin muutoksiin ja suhdanteiden vaihteluihin
Ensimmäiset viisi vuotta “kuoleman laaksoa”, jolloin yrityksen toiminta ei aina ole voitollista
Osaan riskeistä voi varautua: vakuutukset tulipalon varalle
Osaan riskeistä EI voi varautua: luonnonkatastrofit, työntekijän menettäminen kilpailijalle
Tuotevastuulaki velvoittaa yritystä korvaamaan aiheuttamansa vahingon
Yrityksen imago on sen tärkein pääoma: huono tuote, palvelu tai valmistusketjusta paljastunut väärinkäytös voi pilata imagon vuosiksi
Tietoturvariskit

Yrityksen keskeiset tunnusluvut:

Löytyvät tuloslaskelmasta ja taseesta
Liikevaihto
Kannattavuus
Omavaraisuusaste
Likviditeetti
Jokainen yritys pyrkii toiminnallaan voiton maksimointiin: voittoa tuottava yritys on hyvä veronmaksaja ja varma palkanmaksaja
Konkurssin mahdollisuus, jos yrityksen toiminta pysyy pitkään tappiollisena: menot jatkuvasti suuremmat kuin tulot ->hakemus käräjäoikeudelle -> selvitetään yrityksen varat ja velat puolueettomasti: selvitysaikana velkojat eivät saa vaatia saataviaan -> omaisuuden realisointi ja velkojen maksu -> loput velat jäävät yhteiskunnalle
Laman aikana konkurssit lisääntyvät, mutta toisaalta myös paljon uusia yrityksiä syntyy
Talousvaikeuksiin joutunut yrittäjä voi hakea pääsyä yrityssaneeraukseen; jos liiketoiminta tappiollista, mutta liikeidea järkevä, eivätkä tappiot ole aiheutuneet huolimattomuudesta taloudenpidossa -> laaditaan maksusuunnitelma veloista pääsemiseksi ->yritys säästyy konkurssilta
Konkurssit haittaavat talouselämää, koska ne pienentävät BKT:tta, verokertymää ja lisäävät työttömyyttä

Yritysten välinen kilpailu

Vapaa kilpailu on kuluttajien etu: pitää hinnat sopivina ja laadun hyvänä
Vapaata kilpailua ei saa vääristää tai rajoittaa toiminnalla esim. kartellit ovat yritysten välisiä laittomia hintasopimuksia
Yksikään yritys ei saa hallita markkinoita
Kilpailuvirasto ja EU:n komissio valvovat kilpailun vapautta ->sanktiot (sakot)
Monopoli (yksinoikeus) on yrityksellä, jolla ei ole lainkaan kilpailijoita markkinoilla: se on toiminnallaan saavuttanut monopoliaseman TAI monopoli on annettu sille (Alko)
Monopoli on laillinen, mutta kartelli laiton. EU on antanut Suomelle luvan Alkon monopolille.
Monopolistinen kilpailutilanne merkitsee useampien yritysten kilpailua yhden hyödykkeen markkinoilla hieman toisistaan erottuvilla tuotteilla
Fuusio merkitsee kahden tai useamman yrityksen sulautumista yhteen -> vähentää kilpailua ja rajoittaa vaihtoehtoja, on kuitenkin laillinen. Sillä pyritään yrityksen toiminnan laajentamiseen ja fuusioituvien yritysten vahvuuksien korostamiseen. Fuusio voi lisätä työttömyyttä; kaikkia työntekijöitä ei enää tarvita.
Oligopoli on tilanne, jossa markkinoilla kilpailevat muutamat harvat yritykset samanlaisilla tai hieman toisistaan erottuvilla tuotteilla
Patentti takaa innovaation kehittäjälle yksinoikeuden määräajaksi
Täydellinen vapaa kilpailu on markkinoilla varsin harvinainen tilanne

Yrittäjyyteen liittyviä haasteita Suomessa

Yrittäjät itse ovat kyselytutkimuksissa tuoneet esiin mm. seuraavia ongelmia:

Alkuvaiheessa: “Kuoleman laakson” aikana (5 ensimmäistä vuotta) esim. pääomien puute (apuna usein myös bisnesenkelit), alalla vallitseva kova kilpailutilanne -> miten löytää oma tila, kohderyhmä, tunnettuus (vaihtoehtona franchising on houkuttava, koska brändi on valmiiksi kuluttajille tuttu). Moni yrittäjä valittelee byrokratiaa ja pitkiä työpäiviä sekä ankaraa verotusta. Moni ei edes maksa palkkaa itselleen alkuvaiheessa.

Viiden vuoden jälkeen: jatkuva uusiutumisen paine ja muutosten seuraaminen (parturi, vaateliike), toisen työntekijän palkkaamisen kalleus (verot ym.). Taloudellisten suhdanteiden aiheuttamat paineet. Laajentamiseen ja uusiin investointeihin vaikea löytää rahoitusta. Yritykselle voi olla vaikea löytää jatkajaa. Oma jaksaminen lujilla.

POHDI ja TUTKI

A) Miksi yrittäjyys on tärkeää? Onko Suomi yrittäjäystävällinen yhteiskunta?
B) Termit liikevaihto, omavaraisuusaste ja likviditeetti kertovat paljon yrityksen tilanteesta. Selitä käsitteiden sisältö ytimekkäästi.
C) Pohdi miksi osakeyhtiö on suosituin yritysmuoto Suomessa.
D) Millaisia vaikutuksia suuryrityksen konkurssilla voi olla?
E) Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät yrittäjän ominaisuudet? Perustele.
F) Ota selvää, onko suomalaisyrityksiä tuomittu viime aikoina kartelleista tai kilpailua rajoittavista toimista.

Rahoituslaitokset

Raha on:

Vaihdon väline
Arvon mittari
Arvon säilyttäjä

Korko on:

Rahan hinta
Lainaksi annettavasta rahasta maksettava korvaus
Keskuspankki säätelee ohjauskorolla rahan hintaa -> nostetaan nousukaudella ja lasketaan laman aikana
Euribor on viitekorko, jonka arvo määräytyy markkinoilla liikepankkien kaupankäynnillä: euribor pysyy samana määräajan esim. Vuoden, jonka jälkeen se tarkistetaan
Prime-korko on pankin oma viitekorko, jonka pankki itse määrittelee
Kiinteä korko pysyy samana koko laina-ajan
Koronvaihtelut johtuvat suhdanteista, rahan kysynnän ja tarjonnan mukaan sekä keskuspankin nostaessa ohjauskorkoa
Lainaa otettaessa korkoon vaikuttavaa mm. lainan määrä, laina-ajan pituus sekä lainan käyttötarkoitus ja lainanottajan luotettavuus.
Pankki vaatii vakuuksia lainalle- eräänlainen pantti, joka siirtyy pankille, jos lainaa ei lyhennetä (asunto-osakkeet, kiinteistöt, arvopaperit)

Yhteisvaluutta euro

Vapaasti vaihdettava valuutta eli se kelluu kuten suurin osa maailman tärkeistä valuutoista
Voimakas talouskasvu vahvistaa valuuttaa eli se revalvoituu
Laskukaudella valuutan kysyntä laskee ja se devalvoituu
Kiinteässä valuuttakurssissa valuutta on sidottu yhteen valuuttaan tai valuuttakoriin (Kiinan yuan-USD)
Euro tuli käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002
Suomen Pankki hoiti markkojen vaihdon euroihin: virallinen siirtymäaika Suomessa 2 kk.
19 maata käyttää euroa virallisena valuuttana: euroon siirtyvän valtion on täytettävä euroon siirryttäessä lähentymiskriteerit (seuraavina Bulgaria, Puola ja Tshekki?)
Ruotsi ja Tanska halunneet pitää kansallisen valuutan (kruunu)
Yhteinen valuutta -> yhteinen pankki: Euroopan keskuspankki EKP
Korkein päättävä elin EKP:n neuvosto, johon kuuluvat euromaiden keskuspankkien pääjohtajat (Olli Rehn)
Päämaja sijaitsee Frankfurtissa

Yhteisvaluutan vaikutuksia:
Tavoitteena luoda vakaa valuutta ja pitää inflaatio kurissa (alle 2 %) – moni euroon siirtynyt maa kärsi heikosta valuutasta ja inflaatiosta (Italia, Espanja, Suomi)
Yhteisvaluutta helpottaa yritysten välistä kaupankäyntiä
Matkailijan ei tarvitse vaihtaa valuutasta toiseen, hintavertailu maiden kesken helppoa
Korkotaso on ollut matala -> “halpaa rahaa tarjolla”
Eurosta tullut USD:n jälkeen maailmankaupan toiseksi tärkein valuutta
Luo yhteenkuuluvuutta euromaiden kesken; myös tuki kriisiin joutuneelle maalle (Kreikka)

500 markan seteliä koristi Urho Kekkosen kuva. Markan arvo heikkeni monien devalvaatiopäätösten takia. Devalvaatiolla haluttiin vauhdittaa suomalaisten tuotteiden kauppaa ulkomaille. Samalla ulkomaiset tavarat kallistuivat Suomessa.

Pankit:

Banco=rahanvaihtajan penkki -> perinteiset tehtävät otto- ja antolainaus
pankit ovat rahaliikenteeseen keskittyneitä, pankkivalvonnan alla toimivia luvanvaraisia yrityksiä, jotka pyrkivät tuottamaan voittoa
Pankit luovat rahaa tyhjästä: vain 10% uloslainattavasta rahamäärästä pitää olla pankilla itsellään
Ottolainauksesta maksetaan pientä talletuskorkoa, antolainauksesta pyydetään sopivaa korkoa. Pankin voitto syntyy viitekoron päälle laskettavasti
Pankkien tehtävät muuttuneet ja pankkitoiminta on kansainvälistynyt: kassapalvelut eivät tuota pankeille voittoa -> verkkopankit, automaatit jne.
Pankit mukana sijoitus- ja vakuutustoiminnassa, valuutanvaihto, arvopapereiden säilytys, asuntokaupat jne.
Tallettajalla on talletussuoja 100 000 euroon saakka pankin konkurssin varalta
Pankkisektorilla koettu niin konkursseja kuin fuusioitakin (Merita+ Nordbanken ->Nordea)
Suomen Pankki on “pankkien pankki”– toteuttaa EKP:n päätöksiä Suomessa, ei tee itsenäisiä ratkaisuja kuten ennen vaikkapa devalvaatiota.
Sijoittaminen on aina riskaabelia- ilman riskiä ei voi tulla voittoa!
Pankkitalletuksista maksettavat matalat korot -> kannattavampia sijoituskohteita?
Asunto, metsä, tontit
Sijoitusrahastot: osake- korko- yhdistelmä- ja indeksirahastot
Suorat osakeomistukset ja niistä maksettavat osingot
Valtion obligaatiot
Yritysten joukkovelkakirjalainat

Sijoittajan kannattaa muistaa:

Mitkä ovat kunkin sijoitusmuodon riskit ja mahdollisuudet; pankkitalletus riskitön, mutta huonosti tuottava vrt. rahastosijoitus
Korkoa korolle -ilmiö
Myyntivoitosta maksetaan valtiolle veroa
Hajauttaminen kannattaa: riskit pienenevät
Miten nopeasti ja helposti sijoituksen saa muutettua rahaksi/myytyä (likviditeetti)
Suhdanteiden vaikutus-mikä on paras hetki ostaa/myydä? -> vaatii talouden seuraamista ja pitkäjänteisyyttä: pitkällä aikajänteellä osakkeet ovat varsin varma sijoituskohde

POHDI ja TUTKI:

A) Laadi luettelo euromaista ja EU-maista, jotka eivät käytä euroa.
B) Pohdi miksi Suomi liittyi ensimmäisten joukossa euromaihin, ja miten euro on vaikuttanut suomalaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin.
C) Millaisia sijoituskohteita säästäjällä on valittavanaan?
D) Miten pankkien toiminta on muuttunut 2000-luvun aikana?

Suomi globaalissa maailmassa

Talous ei tunne rajoja- sotien jälkeen tavoitteena ollut poistaa erilaisia kaupan esteitä ja edistää vapaakauppaa: kaupan esteitä ovat tullit, kiintiöt, monopolit jne.
Valtiot eivät estä valtioiden rajoja ylittävää kauppaa; tosin Kiinan ja USA:n välillä ollut viime vuosina kauppasodan piirteitä, kun tulleja on palautetultu ja korotettu
Vapaakauppa hyödyttää viennin varassa eläviä talouksia kuten Suomea
Kun omaa maata halutaan suojella vapaalta kilpailulta, puhutaan protektionismista
Protektionismi hyydyttää kauppaa ja johtaa usein tehottomuuteen

Suomen ei kannata tuottaa banaaneja, koska kilpailijat tekevät sen edullisemmin. Reilun kaupan periaatteilla tuotetuista banaaneista viljelijät saavat takuuhinnan ja reilun kaupan lisän, jonka voivat käyttää haluamallaan tavalla. Lähde: Pixabay.

Miksi Suomi käy ulkomaankauppaa?
Suomi ei ole omavarainen: energiasta, koneista ja hedelmistä suuri osa maahan muualta tuotua
Suhteellisen edun periaatteen mukaisesti Suomi erikoistuu niihin tuotteisiin, joita se voi tuottaa kilpailijoita helpommin ja edullisemmin -> puu, paperi, selluloosa
Osa suomalaisyrityksistä tähtää globaaliin kauppaan, koska Suomi on pieni markkina-alue: peliteollisuus, design
EU:ssa noudatettava neljän vapauden periaate helpottaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa yli rajojen
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit: toiset EU-maat (Saksa, Ruotsi), Venäjä, Kiina, Japani ja USA- EU-maiden osuus kokonaiskaupasta yli 50%.
Ulkomaankaupan tilaa kuvataan erilaisin tasein: vaihtotase kuvaa kokonaisviennin ja –tuonnin erotusta
Jos vaihtotase alijäämäinen= Suomeen tuodaan enemmän tavaraa kuin Suomesta viedään -> Suomi velkaantuu ulkomaille
Jos vaihtotase ylijäämäinen= Suomesta viedään enemmän tavaraa kuin Suomeen tuodaan
Vaihtotase pitää sisällään kauppataseen ja palvelutaseen: kauppatase kuvaa tavaroiden tuonnin ja viennin suhdetta, palvelutase palveluilla käytävää kauppaa
Maksutase kertoo valuuttavirrasta Suomen ja muiden maiden välillä

Suomi kuuluu globalisaation voittajiin

Globalisaatio (maapalloistuminen) alkoi vähitellen 1400-luvun lopun löytöretkistä ja maailmanlaajuisen kaupan kehityksestä
Suomi osallistui maailmankauppaan 1600-luvulta alkaen tervalla
Anders Chydenius kirjoitti taloudellisen vapauden (liberalismin) merkityksestä 1700-luvulla (vrt. Adam Smith) – Ruotsi harjoitti vielä merkantilismia, jossa valtion valvova ote oli taloudessa vahva
Industrialismi lisäsi puun ja paperin kysyntää- Suomessa alkoi teollistuminen ja lainsäädäntöä vapautettiin: maakaupan kielto kumottiin, samoin sahauskiintiöt, elinkeinovapaus -> Suomi kävi puu- ja paperikauppaa Venäjän ja Euroopan maiden kanssa
Suomen vahvuuksia korkea teknologian taso, hyvä koulutus ja työvoiman saatavuus
Suomi kilpailee laadulla ja erikoistuotteilla, ei määrillä (Kone, Rovio)

Globalisaatio puntarissa:

Kuka hyötyy globalisaatiosta?

Kuka kärsii?

Suuryritykset, pitkälle kehittyneet valtiot, joiden asukasmäärä pieni

Rikkaiden maiden kuluttajat, joilla valtava tuotevalikoima ja hintakilpailu pitää hinnat kurissa

Pienet paikalliset yrittäjät, jotka eivät pysty kilpailemaan suuryritysten kanssa, kehitysmaat, joilta puuttuu teknologia, halvan tuotannon maat

Suomi on tuhansien järvien ja runsaiden metsävarojen maa – miten niitä voitaisiin hyödyntää talouden näkökulmasta? Vaikuttaako globalisaatio Suomen luontoon?

Julkinen talous ja talouden häiriötilat

Julkiseen talouteen kuuluvat:

Valtio
Kunnat
Kela ja muut sosiaaliturvarahastot

Julkinen talous:

on meidän yhteistä taloutta – tuottaa palveluita kansalaisille
maksaa tulonsiirtoja (lapsilisät, opintotuet)
tuottaa ja huolehtii infrastruktuurista
Suomessa suuri julkinen talous; hyvinvointivaltio tuottaa monia palveluita

-> verotusoikeus valtiolla ja kunnilla: valtion ja kuntien välinen tehtäväjako

Valtion tulot ja menot:

Budjetti= tulo- ja menoarvio vuodeksi
Valtiovarainministeriö laatii, eduskunta käsittelee ja hyväksyy
Tarvittaessa lisäbudjetit vuoden aikana
Yli 80% valtion tuloista koostuu veroista, jotka ovat välittömiä tai välillisiä
Maksutulot ja pääomatulot
Velka: Suomella ulkomaista velkaa yli 100 mrd. euroa
Suurimmat menoerät sote- ja koulutusmenot -> väestön ikääntyminen kasvattaa tarvetta

Verotuksen tarkoitus ja laajuus:

Kerätä varoja valtion kassaan ->mahdollistaa erilaiset tulonsiirrot
Tasata kansalaisten välisiä tulo- ja varallisuuseroja (progressiivisuus)
Ohjata ihmisten kulutustottumuksia (alv, valmiste- ja haittaverot)
Maksamme monenlaisia veroja: palkasta (tuloveroa), kuluttamistamme hyödykkeistä (alv), yrittämisestä (yhteisövero), lämmityksestä ja auton tankkaamisesta (valmisteverot), kiinteistön omistamisesta (kiinteistövero), perinnön saamisesta (perintövero yli 20 000 suuruisesta perinnöstä), asunnon ostamisesta (varainsiirtovero) ja YLE-veroa.
Kunnilla oikeus periä veroa ansiotulosta, kiinteästä omaisuudesta (maatila, mökki, ok) ja yrityksiltä (osa yhteisöverosta palautuu yrityksen sijaintikuntaan)
Tasavero (kunnallisvero) on kaikille samansuuruinen- kunnanvaltuusto päättää siitä vuosittain

Välittömät verot (tuloista ja varallisuudesta) Välilliset verot (kulutuksesta)

valtion tulovero	arvonlisävero (alv)
kunnallisvero	valmistevero
kirkollisvero	leimavero
yhteisövero	varainsiirtovero
pääomavero	ajoneuvovero
lahjavero	ympäristövero
perintövero
kiinteistövero

Progressiivinen vai tasaverotus?

Tasaa ihmisten välisiä tuloeroja	Ei tasaa tuloeroja
Mahdollistaa julkiset menot kuten tulonsiirrot	Monet palvelut maksetaan yksityisin varoin
Ei kannusta ylityön tekemiseen	Kannustaa yrittämiseen ja työntekoon
Edistää veronkiertoa ja harmaata taloutta	Ylitöitäkin kannattaa tehdä, koska vero% sopiva
Herättää kritiikkiä hyvätuloisten keskuudessa	Herättää kritiikkiä pienituloisten keskuudessa
Edistää yritysten ja osaajien muuttoa maasta (aivovuoto)	Osaava ja yritteliäs väestö ei karkaa ulkomaille, kun verotus koetaan sopivana

Mitä kunta voi tehdä taloutensa vakauttamiseksi?

Kunta voi:

karsia/leikata palveluita
nostaa palveluiden hintoja
jäädyttää jo sovittuja rakennus- ym. hankkeita
kilpailuttaa palveluiden tuottajat ja valita edullisimman
lomauttaa/irtisanoa työntekijöitään
yrittää vähentää byrokratiaa
ottaa velkaa
tehdä tiiviimpää yhteistyötä toisten kuntien kanssa -> kuntayhtymät
sulautua toiseen kuntaa ->kuntaliitos

Miksi Suomen kunnat ovat talousvaikeuksissa?

Suomessa paljon pieniä kuntia: yli 300 kuntaa, joista 107 kaupunkeja
Monien kuntien asukasluku laskussa -> verokertymä alenee
Väestö ikääntyy -> sote -palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti
Monessa kunnassa ei ole yrityksiä, jotka loisivat työpaikkoja ja varallisuutta
Kunnilla monia lakisääteisiä tehtäviä, joista huolehdittava lamankin aikana (kuntalaki)
Kuntien saamat valtionosuudet alentuneet, kun valtiolla ollut talousongelmia

Kuntaliitos- puolesta ja vastaan

Suomessa liikaa pieniä kuntia	Oma kunta osa identiteettiä
Kuntalaki velvoittaa huolehtimaan peruspalveluista	Sote –uudistus keventää kuntien taakkaa jatkossa
Erityispalveluita voidaan järjestää paremmin yhteisvoimin	Kuntayhtymät ovat käytössä jo nyt (sote, koulutus)
Turha byrokratia vähenee	Työttömyys lisääntyy
Palveluiden järjestäminen helpottuu, varmistuu	Palvelut kaikkoavat keskuksiin
Rahansäästö	Rahansäästöstä ei selvää näyttöä

Kunta on itsehallinnollinen yksikkö, jolla on laaja autonomia päättää asioistaan sekä verotusoikeus. Suomen kuntamäärä on alentunut yli 500:sta noin 300 kuntaan, joista osa on kaksikielisiä. Mikä olisi sopiva kuntamäärä tulevaisuuden Suomessa? Hallitus voi pakottaa kunnan kuntaliitokseen, jos se ei selviä lakisääteisistä tehtävistään.

POHDI ja TUTKI

A) Miksi voidaan väittää, että Suomi kuuluu globalisaation voittajiin?
B) Luettele suomalaisia yrityksiä, jotka ovat luonteeltaan globaaleja.
C) Mitä eroa on progressiivisella ja tasaverotuksella?
D) Miksi Suomessa kuntien määrä on vähentynyt voimakkaasti 2010-luvulla? Mikä olisi sopiva kuntamäärä?
E) Mitkä ovat verotukset yleiset tavoitteet ja miten hyvin niihin päästään Suomessa?

www.vero.fi

Talous ei kehity tasaisesti

Suhdannevaihtelut

Avoin talous altis erilaisille häiriötiloille
Jakson pituus tavallisesti 4-7 vuotta: nousu- korkea- lasku- ja matalasuhdanne eli lama
Lama on pitkittynyt taantuma– kesti viimeksi lähes 10 vuotta!
Aiheuttavat tyttömyyttä ja luovat epävarmuutta talouteen
Kansalaisten usko talouteen heikkenee
Vaikuttavat ihmisten osto käyttäytymiseen, investointeihin ja korkoihin
Ensimmäinen merkki alkavasta laskusuhdanteesta usein viennin takkuaminen –>lomautukset/irtisanomiset jne.
Noususuhdanteen alkaessa suomalaisten tuotteiden kysyntä elpyy, samoin työllisyystilanne, usko tulevaisuuteen vahvistuu ja kuluttaminen lisääntyy -> talous kasvaa

Inflaatio Deflaatio

Rahan arvo heikkenee	Rahan arvo vahvistuu
Hinnat nousevat	Hinnat laskevat
Nousu- ja huippusuhdanteen ilmiö	Lasku- ja lamakauden ilmiö
Haittaa säästäjiä ja tulonsiirtojen varassa eläviä	Aiheuttaa talouden pysähtymisen, hankintojen tekeminen viivästyy
Hyödyttää velallisia	Vaikea päästä irti (Japani)
Nostaa korkotasoa	Varallisuuden arvo laskee, velkojen arvo nousee

Työttömyys on Suomelle tuttu ongelma

Työtön on työikäinen (15-74-v.) työvoimaan kuuluva henkilö, joka haluaisi ja pystyisi tekemään työtä, muttei saa sitä
Työvoimaan eivät kuulu lapset ja vanhukset
Työttömyys kuuluu varsinkin lasku- ja lamakauteen (suhdannetyöttömyys), mutta Suomessa esiintyy työttömyyttä myös nousukaudella (rakenteellinen työttömyys eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla)
Vuodenajat vaikuttavat työllisyystilanteeseen: eniten töitä tarjolla kesäisin (kausityöttömyys)
Työpaikkojen vaihdon väliin jäävää lyhyttä työttömyysjaksoa sanotaan kitkatyöttömyydeksi. Myös ammattiin juuri valmistunut ensimmäistä työpaikkaa etsivä nuori voi olla hetkellisesti kitkatyötön.
Työttömien tarkkaa määrää hankala arvioida, koska moni työtön ei hae aktiivisesti työtä (Suomessa varsin paljon piilotyöttömiä).

Työttömyyden vaikutuksia:

Valtion talous kärsii: verokertymä alenee ja tulonsiirtojen tarve kasvaa -> voi aiheuttaa verojen korotuksia
Kysyntä ja kulutus laskevat, kun työttömien ostovoima heikkenee -> konkursseja, työttömyyttä
Kotitalous joutuu miettimään, miten kattaa menot -> toimeentulotuki, asunnon vaihto pienempään, omaisuuden realisointi rahaksi, säästäminen
Työttömyys aiheuttaa muuttoliikettä, kun ihmiset siirtyvät kasvukeskuksiin työn perässä
Nuoret osaajat muuttavat pois Suomesta (aivovuoto)
Voi aiheuttaa syrjäytymistä yhteiskunnasta ja psyykkisiä ongelmia: työtä arvostetaan Suomessa
Työttömyys heijastuu myös perheen lapsiin -> koulutus- harrastusmahdollisuudet?

Talouspolitiikka

Finanssipolitiikka on hallituksen keino vaikuttaa suhdanteisiin
Säädellään valtion tuloja ja menoja (budjetti) -> vaikuttaa kokonaiskysyntään
Ohjataan kansantalouden kehitystä suotuisampaan suuntaan- tavoitteena tasainen talouskasvu
Nousukaudella pyritään hillitsemään kulutusta ja kysyntää työvoimapulan ja inflaation ehkäisemiseksi -> verotuksen kiristäminen, valtion menoista karsiminen
Laskukaudella ja laman aikana pyritään lisäämään kysyntää -> uudet valtion rahoittamat hankkeet (rakentaminen), tulonsiirtojen vahvistaminen (lapsilisän nostaminen), verotuksen alentaminen ja tarvittaessa velanotto

Rahapolitiikka

Keskuspankin keino, jolla vaikutetaan rahan kokonaiskysyntään -> korkojen nostaminen/laskeminen
EKP pyrkii pitämään inflaation alle 2 %:ssa = hintavakaus
EKP voi säädellä ohjauskorkojen kautta vaikuttaa korkotasoon euroalueella
rahan määrän säätely
Suomen Pankki toteuttaa EKP:n päätöksiä Suomen alueella, ei itsenäisiä ratkaisuja

Tulopolitiikka:

Palkoista ja palkankorotuksista sopimista
Palkka maksetaan työehtosopimuksen (TES) mukaan: määrittelee minimipalkan
Työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt sopivat tulevan kauden palkankorotuksista, jotta lakoilta vältyttäisiin (SAK-EK): mikä on sopiva palkankorotusten taso? Inflaation verran?
Huomattavat palkankorotukset ruokkivat inflaatiota
Hallitus ei varsinainen neuvotteluosapuoli, mutta tukee maltillisia palkankorotuksia
Tulopoliittiset sopimukset (TUPO) olleet Suomessa tavallisia sotien jälkeisinä vuosikymmeninä
Keskusjärjestöjen jälkeen asioista sovitaan liittotasolla neuvotteluissa sovittujen raamien sisällä
Jos riittävän moni liitto hyväksyy keskusjärjestöjen esityksen, tupo syntyy
Viime vuosina alettu kannattaa enemmän paikallista sopimista työpaikoilla TUPOn sijaan (EK:n kanta vuodelta 2016) – työntekijät pelkäävät sen heikentävän työntekijän asemaa ja palkkausta

www.sak.fi www.ek.fi

POHDI ja TUTKI

A) Sinulle tutussa kahvilassa huomaat kahvikupin hinnan nousseen viikossa 30 senttiä. Pohdi, millaiset seikat voivat selittää kahvin hinnan nousua.
B) Kumpi on pienempi paha -inflaatio vai deflaatio? Ota kantaa perustellen.
C) Ota selvää suunnitteilla olevista kuntaliitoksista. kunta.fi
D) Miten työttömyyttä voidaan torjua ja vähentää?
E) Keitä ovat ns. piilotyöttömät? Anna esimerkkejä ja perustele.

LOPPUKERTAUS. Valitse sopivin vaihtoehto. Oikea rivi kertausmateriaalinen lopussa.

Eniten suomalaisia työllistävät tänä päivänä:
A) alkutuotanto b) jalostus c) palvelut
Mikä seuraavista ei edistä vapaakauppaa?
A) tullien alennukset b) EU-yhteistyö c) tuonti- ja vientikiintiöt
Milloin voidaan katsoa globalisaation alkaneen?
A) keskiajalla b) suurista löytöretkistä c) kun maailma alkoi teollistua
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit:
A) ovat Venäjä ja USA b) ovat toisia EU-maita c) ovat Kiina ja Japani
Jos markkinoilla on vain muutama harva samaa tuotetta myyvä yritys, voidaan puhua:
A) oligopolista b) monopolista c) kartellista
Mikä elin valvoo EU-alueella vapaan kilpailun toteutumista?
A) EU-parlamentti b) EU-komissio c) Euroopan keskuspankki
Kuka edustaa Suomea EKP:n neuvostossa?
A) Suomen Pankin pääjohtaja b) valtiovarainministeri c) pääministeri
Kuinka monessa maassa euro on virallinen valuutta?
A) 12 maassa b) 15 maassa c) 19 maassa
Mihin seuraavista yrityksistä tarvitaan elinkeinolupa?
A) apteekin perustamiseen b) taksin ajamiseen c) kirjakaupan perustamiseen
Mikä on valtiolle tuottoisin kaikista veroista?
A) valmistevero b) tulovero c) arvonlisävero
Jos vasta valmistunut nuori ei heti löydä työtä, hänestä voidaan käyttää nimitystä:
A) piilotyötön b) kitkatyötön c) syrjäytynyt nuori
Kun työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, puhutaan:
A) rakenteellisesta työttömyydestä b) kausityöttömyydestä c) suhdannetyöttömyydestä
Mikä seuraavista on luonteeltaan tasavero?
A) kunnallisvero b) perintövero c) tulovero
Mihin suhdanteen vaiheeseen yleensä kuuluu inflaatio?
A) lamakauteen b) laskusuhdanteeseen c) nousukauteen
Kuka voi hyötyä suuresta inflaatiosta?
A) asuntovelallinen b) palkansaaja koska palkkoja nostetaan c) yrittäjä
Mikä seuraavista ei kuulu julkisen talouden piiriin?
A) yritysten talous b) valtion talous c) kuntatalous
Mikä pankkiryhmä on antanut eniten suomalaisille kotitalouksille asuntolainaa?
A) Nordea b) OP-pankkiryhmä c) Danske Bank
Tavaroiden vientiä ja tuontia kuvaava laskelma on:
A) kauppatase b) vaihtotase c) pääomatase
Osakeyhtiön osakkailleen maksama voitto-osuus on nimeltään:
A) bonus b) lisäarvo c) osinko
EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio: a) alle yhden prosentin b) alle kahden prosentin c) alle 5%:n tasolla

YH2-kurssiin liittyviä ylioppilastehtäviä:

Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien hyödykkeiden hintaan Suomessa? A) suklaa b) hammaslääkäripalvelut c) osakehuoneisto kerrostalossa (kevät 2014)
Erittele, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaispankkien myöntämien asuntolainojen korkoihin? (kevät 2018)
Tarkastele yritystoiminnan edellytyksiä pienyrittäjän kannalta. (syksy 2011)
Mitä eri yritysmuotoja on, ja miten ne eroavat toisistaan? (syksy 2016)
Veroratkaisujen vaikutukset. Erittele millaisia vaikutuksia seuraavilla veroratkaisuilla todennäköisesti olisi Suomen valtiontalouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin: a) elintarvikkeiden arvonlisäveroa lasketaan b) keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta kiristetään c) kotitalouksille verotuksessa myönnettävän kotitalousvähennyksen ylärajaa (enimmäismäärää) nostetaan. (kevät 2019)
Kuntien talousvaikeudet. Monilla kunnilla Suomessa on ollut viime vuosina taloudellisia vaikeuksia. Erittele, mitä syitä vaikeuksien taustalla on, ja pohdi, millaisin keinoin talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat voivat yrittää kohentaa talouttaan. Mitä etuja ja ongelmia eri keinoissa on? (syksy 2018)
Tuottavuuden parantaminen yrityksissä. Erittele, miten kaksi erilaista yritystä, makkaratehdas ja parturi-kampaamo, voivat parantaa tuottavuuttaan. (syksy 2018)
Erittele, minkälaisia seurauksia bruttokansantuotteen (bkt) hitaalla kasvulla on Suomen valtiolle, yrityksille ja yksityisille kansalaisille. (kevät 2016)
Mitä tarkoitetaan inflaatiolla ja deflaatiolla? Pohdi, minkälaisia ongelmia deflaatio ja korkea inflaatio aiheuttavat kansantaloudelle? (kevät 2013)

YH3: Suomi ja Eurooppa muuttuvassa maailmassa

Lähtötesti:

A) Kuinka monta maata allekirjoitti ns. Rooman sopimuksen 1957?
B) Mikä maa on viimeisin EU:n jäsenmaa?
C) Milloin Suomi toimi viimeksi EU:n puheenjohtajamaana?
D) Mitä tarkoittaa Brexit?
E) Mitkä ovat ns. EU:n neljä vapautta?
F) Mitä ovat direktiivit?
G) Mitä tarkoitetaan läheisyysperiaatteella?
H) Kuka on Suomen komissaari tällä hetkellä?
I) Kuinka monta meppiä Suomesta on europarlamentissa?
J) Mitkä kaksi kaupunkia ovat europarlamentin kokouspaikkoja?

Suomi Euroopassa

Eurooppa ja eurooppalaisuus voidaan määritellä eri tavoin:

Maantieteellinen Eurooppa

Historiallinen Eurooppa

Kulttuurillinen Eurooppa

Poliittinen Eurooppa

Euroopan yhteisiä arvoja ovat esimerkiksi:
Kaikille kuuluvat ihmisoikeudet (ihmisoikeuksien julistus)
Demokratian periaatteiden kunnioittaminen
Oikeusvaltion ihanne
Vastuun kantaminen heikompiosaisista (hyvinvointivaltio)

Vähemmistöt

Eurooppa on ollut uskonnollisesti sirpaleinen kautta aikojen: juutalaisuudella ja islamilla Euroopassa pitkä historia (kristinuskosta virallinen uskonto 300-luvun lopulla)
Kansallisia vähemmistöjä paljon: saamelaiset ainoa alkuperäiskansa
Romanit kaikkialla vähemmistönä ->syrjintä (Romania, Unkari)
Baskit, katalaanit Espanjassa jne.
Runsaasti erilaisia kieliä -> Eurooppa on moninainen, yhtä stereotyyppistä eurooppalaista ihmistä on mahdoton osoittaa

-> Eurooppalaiseksi kasvetaan, ei synnytä!

Kulttuurille ominaista Euroopassa

Eurooppa ollut aina yhteyksissä muiden kulttuurien kanssa ja saanut vaikutteita: kiinalaiset (Silkkitie), Lähi-itä (ristiretket, islamin leviäminen), löytöretket (Latinalainen Amerikka), ottomaanit jne.
Eurooppalaiset ovat omaksuneet muiden keksintöjä ja muokanneet niitä omien tarpeidensa mukaan
Keskiajan kehittynein valtio oli Kiina: ruuti, silkki, posliini, peräsin, kompassi, paperi tuontitavaraa Eurooppaan
Arabikulttuurista saatiin monia nautintoaineita (kahvi ja mausteet), numerot, astronomia, algebra
Eurooppalaisia yhdistäviä symboleita EU-alueella:
EU-lippu (12 kultaista tähteä sinisellä pohjalla)
Eurovaluutta (19 maata käyttää v. 2019)
Eurooppa-päivän vietto 9.5.
“Oodi ilolle” – Beethovenin sävellys -> Eurooppa-hymni
Yhtenäiset passit ja autojen rekisterikilvet
Europarlamenttivaalit 5 vuoden välein

“Moninaisuudessa yhtenäinen” (EU:n motto)

POHDI ja TUTKI

A) Eurooppa on muutakin kuin EU-alue -> kuuluuko Turkki sinun Eurooppaasi? Entä Venäjä?
B) Tuliko Suomesta osa Eurooppaa vasta 1995 EU-jäsenyyden myötä vai onko Suomi ollut kautta historian osa- vaikkakin etäinen- Eurooppaa?
C) Oletko sinä ensisijaisesti suomalainen vai eurooppalainen? Vai ehkä jotain muuta?

Eurooppalaisen integraation vaiheita

Kaksi maailmansotaa aiheuttivat valtavat aineelliset ja inhimilliset tuhot Euroopassa
Varsinkin Saksan ja Ranskan välinen vihanpito haluttiin lopettaa -> EU on rauhanprojekti! -> EU-maat eivät ole sotineet keskenään -> Nobelin rauhanpalkinto EU:lle vuonna 2012
Kylmä sota jakoi Eurooppaa (Churchill: “rautaesirippu” esim. kaksi Saksaa)
Neuvostoliiton ja sosialististen maiden kesken syntyi SEV= Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto
USA tuki Länsi-Euroopan jälleenrakentamista miljardeilla dollareilla (Marshallin apu) -> lisäsi jännitettä Neuvostoliiton kanssa
Miten estää uudet sodat ja lisätä luottamusta valtioiden ja kansojen välille? Onko ratkaisu tiivis taloudellinen yhteistyö?

Integraation päävaiheita:

1950 Schumannin julistus	Ehdotus Ranskan ja Saksan hiili- ja terästuotannon alistamisesta kansainväliseen valvontaan
1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö	Mukana Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Benelux-maat (kuutoset)
1957 Rooman sopimukset	Euroopan talousyhteisö EEC ja Euratom syntyvät (kuutoset)
1960 EFTA-sopimus Tukholmassa	EEC:n ulkopuolisten maiden vapaakauppasopimus Britannian johdolla
1973 EEC laajeni	Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti mukaan
1981, 1986 laajeneminen Välimerelle	Kreikka, Espanja ja Portugali mukaan
1985 Schengenin sopimus	Rajatarkastuksista luopuminen EY:n sisärajoilla
1992 Maastrichtin sopimus	EU:n synty, integraation syventäminen
1995 EU laajeni	Suomi, Itävalta ja Ruotsi jäsenvaltioiksi 1.1.
1999 EMU:n kolmas vaihe	Euro käyttöön tilivaluuttana, 2002 käteisrahana
2004 suurin laajeneminen	10 uutta jäsenmaata mukaan (mm. Baltia, Puola, Unkari, Kypros, Malta)
2007 EU laajeni	Bulgaria ja Romania jäsenvaltioiksi
2013 EU laajeni	Kroatia jäsenvaltioksi
2016 Brexit -kansanäänestys	Iso-Britannia päätti erota EU:sta

“Emme muodosta ainoastaan valtioiden yhteenliittymää,

vaan yhdistämme kansalaisia” (Jean Monet)

Mihin EU lopulta tähtää? Liittovaltioon vai valtioiden liittoon?
Liittovaltiossa Euroopan unionin maat olisivat osavaltioiden roolissa ja korkein päätäntävalta siirtyisi kansallisilta poliittisilta elimiltä yhteiseurooppalaisille päätöksentekijöille -> “Euroopan Yhdysvallat”
Käytännössä EU kehittyy eritahtisesti: osa mukana tiiviissä ytimessä, johon kuuluu yhteinen euro
Osa haluaa hitaampaa integraatiota ja enemmän kansallista liikkumavaraa (Unkari, Puola)
Yhteinen vai kansallinen puolustus?
Liittovaltiokehitys ei voi tapahtua vastoin EU-maiden kansalaisten tahtoa

Jäsenyys EU:ssa

On vapaaehtoista ja perustuu jäsenvaltion omaan päätökseen ja jäsenhakemukseen
Jäsenyys periaatteessa avoin kaikille Euroopan valtioille -> Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ei tule kyseeseen
Hakijamaan täytettävä ns. Kööpenhaminan kriteerit, joilla se sitoutuu kehittämään maataan EU-arvojen mukaiseksi oikeusvaltioksi ja ottamaan yhteisen lainsäädännön käyttöön maassa sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja vähemmistöjä

Romanian ja Bulgarian kohdalla kriteerit eivät täyttyneet; oikeusvaltio ei toimi, korruptiota ja vähemmistöjen sortoa esiintyy edelleen
Turkin kanssa pitkään jatkuneet neuvottelut ovat jäissä, kun presidentti Erdoganin (kuvassa alla) johdossa Turkki on etääntynyt lähentymiskriteereistä (ihmisoikeudet, vähemmistöjen kunnioittaminen, pyrkimys kohti demokratiaa) ja presidentin valta on kasvanut

Presidentti Erdogan. Lähde: Pixabay.

Tulevaisuudessa EU laajenee Balkanin suuntaan: Albania, Montenegro, Kosovo, Pohjois-Makedonia, Serbia jne.
Sveitsi, Norja ja Islanti eivät neuvottele jäsenyydestä (v.2019)
EU:sta on mahdollista erota: Grönlanti tuli mukaan Tanskan osana 1973, mutta erosi kansalaisten tahdosta
Brexit-prosessi osoittautui vaikeaksi toteuttaa eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Jopa Brexitin peruuntumista pidettiin realistisena mahdollisuutena pitkien neuvotteluiden jälkeen.
Kreikan talousvaikeuksien aikana puhuttiin Kreikan eroamisesta eurosta (Grexit), joka ei kuitenkaan toteutunut
Voiko koko EU epäonnistua ja hajota? Alkaako Brexitistä ketjureaktio, joka johtaa EU:n hajoamiseen?
Integraation vastavoimaksi on noussut voimakas nationalismi, joka kritisoi EU:n toimintaa ja tähtää jopa sen lopettamiseen; populistiset liikkeet ja puolueet esittävät EU:n olevan taloudellisten ja muiden ongelmien edessä kyvytön
Voimakas muuttoaalto ja pakolaisuus Eurooppaan ovat aiheuttaneet eripuraa jäsenmaiden välille ratkaisumalleista ja vastuukannosta: Kreikka ja Italia kovaan muuttopaineen alaisina

TUTKI ja POHDI

A) Laadi aikajana, jolle asetat järjestykseen EU-maiden liittymisvuodet 1957-2013. Käytä apuna sivustoa eurooppatiedotus.fi
B) Pohdi, miksi Islanti ja Norja eivät ole halunneet mukaan EU:n toimintaan, vaikka Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat mukana?
C) Arvioi Ukrainan edellytyksiä tulla mukaan Euroopan unioniin.
D) Ota selvää, milloin ja miksi Grönlanti erosi integraatiokehityksestä.

Suomi ja Euroopan unioni

Suomen päätökseen hakea EU-jäsenyyttä vaikuttivat:

Neuvostoliiton hajoaminen -> YYA-sopimus päättyi ja kylmä sota loppui (Varsovan liitto, SEV lakkasivat)
Ruotsin päätös hakea EU-jäsenyyttä
Kaupalliset intressit: idänkauppa romahti, lännestä haettiin uusia markkinoita
Sotilaspoliittiset intressit: Suomi halusi profiloitua läntisenä demokratiana ja tiivistää yhteistyötä Länsi-Euroopan kanssa kylmän sodan jälkeen.
Turvatakuut puolueettomalle maalle (EU-jäsenyys ei edellytä Nato-jäsenyyttä)
Suomi aloitti jäsenneuvottelut vuonna 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa

Vuoden 1994 kansanäänestys

Kansalaisten mielipide jäsenyyteen kysyttiin neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä
”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?” KYLLÄ/EI
Ahvenanmaalla pidettiin erillinen kansanäänestys
Selkeä enemmistö (57 %) mannersuomalaisista kannatti jäsenyyttä molemmissa kansanäänestyksissä
Toisaalta 43 % mannersuomalaisista vastusti jäsenyyttä- Suomessa ollut koko jäsenyyden ajan myös EU-kriittisyyttä (esimerkiksi perussuomalaiset), mikä voi heijastua myös europarlamenttivaaleissa passiivisuutena
74 % äänesti kansanäänestyksessä, jota edelsi voimakas kampanjointi puolesta ja vastaan
Puolueista Kokoomus, RKP ja SDP olivat selkeimmin jäsenyyden kannalla
Maaseudulla jäsenyyden vastustus suurinta: pelko maatalouden asemasta ja Suomen itsenäisyyden kaventumisesta
Lopullisesti asiasta päätti eduskunta -> jäsenyys alkoi 1.1.1995

Aktiivinen mallioppilas?

Suomi pyrkinyt aktiivisesti mukaan kovaan ytimeen: ensimmäisten euromaiden joukossa 2002
Suomea pidetty EU:n “mallioppilaana”, joka toteuttaa mukisematta yhteisiä päätöksiä ja pyrkii päätöksenteossa EU:n kovaan ytimeen
Kreikan velkakriisi muutti Suomen toimintaa ja luonnetta jäsenmaana; Suomi ajoi Saksan kanssa tiukkaa linjaa ja vaati Kreikalta talouden rakenteellisia muutoksia ehtona taloudelliselle lisätuelle
Suomi sai oikeuden omiin europarlamentaarikkoihin (mepit) ja omaan komissaariin: ensimmäinen komissaari oli Erkki Liikanen (SDP). Liikasen jälkeen komissaareina ovat toimineet Olli Rehn (Kesk.), Jyrki Katainen (Kok) ja Jutta Urpilainen (SDP).
Aluksi Suomi noudatti ns. kahden lautasen politiikkaa: mukana huippukokouksissa olivat sekä presidentti että pääministeri
Vuodesta 2012 alkaen Suomea- kuten muitakin jäsenmaita- edustaa vain pääministeri (perustuslain muutos). Vain Ranskaa edustaa useimmiten presidentti.
Suomen Pankin pääjohtaja (Olli Rehn) edustaa Suomea EKP:n neuvostossa
Ensimmäiseksi Euroopan oikeusasiamieheksi valittiin suomalainen Jacob Söderman vuonna 1995: oikeusasiamies käsittelee EU-kansalaisten tekemiä kanteluita
Suomi kuuluu EU:n pieniin jäsenmaihin, joka ei yksin pysty paljoa vaikuttamaan -> Suomi hakeutunut yhteistyöhön saman mielisten maiden kanssa (Ruotsi, Tanska, Saksa…)
Suomi kolme kertaa puheenjohtajamaana. Lue miten Suomi valmistautui viimeisimpään kauteen, joka alkoi 1.7.2019 https://vnk.fi/eu/eu-puheenjohtajakausi-2019

-> puheenjohtajamaana Suomi saa huomiota ja arvovaltaa osakseen. Pj-kausi kestää puoli vuotta kerrallaan.

Miten jäsenyys on muuttanut Suomea?

Poliittisesti:

Osa päätäntävallasta siirtynyt Suomesta EU:lle, esimerkiksi eduskunnan lainsäädännössä EU:n direktiivit ja asetukset tulee huomioida
Poliittista vallanjakoa on muokattu saman suuntaiseksi kuin muissa jäsenmaissa -> vuoden 2000 perustuslaissa presidentin valtaa kavennettiin ja pääministerin ja eduskunnan asemaa on vahvistettu
Eduskunnan suuresta valiokunnasta on tullut käytännössä EU-valiokunta: se pidetään ajan tasalla ja se ohjeistaa Suomen edustajia päätöksenteossa
Suomen hallituksen EU-valiokunta päättää ministereiden liikkumavarasta neuvostossa, suuri valiokunta kuulee vastuuministereitä
Pääministeri edustaa Suomea EU-huippukokouksissa
Suomessa pidetään viiden vuoden välein europarlamenttivaalit (samaan aikaan muiden maiden kanssa)
Ulkopoliittisesti Suomi on sidoksissa EU:n ulko- ja turvallispoliittiseen linjaan->puolueettomuus/liittoutumattomuus?

Taloudellisesti:

Jäsenyys vahvistanut kauppaa muiden EU-maiden kanssa
Suomi sidoksissa yhteisiin päätöksiin esimerkiksi Venäjän vastaiset kauppaa koskettavat rajoitukset haitanneet suomalaista maataloustuotantoa
Jäsenyys EMU:ssa ja euron käyttöönotto lopettivat itsenäisen rahapolitiikan – toisaalta Suomi mukana EKP:n neuvoston päätöksenteossa
Maatalous sopeutunut uuteen kilpailutilanteeseen -> pienet tilat lopettaneet kannattamattomina, maataloustukijärjestelmä muuttunut, myös globalisaatio vaikuttanut maatalouteen voimakkaasti
Kauppa ja tavaraliikenne vapautunut, mikä helpottaa yritysten toimintaa yli rajojen

EU-kansalaisuus

Ei ristiriidassa Suomen kansalaisuuden kanssa, vaan täydentää sitä
Liikkumisvapaus -> 3 kk toisen jäsenmaan alueella ilman rekisteröitymistä
Mahdollisuus asua, opiskella, työskennellä ja toimia yrittäjänä toisessa jäsenmaassa
Suomi vahvistanut Schengenin sopimuksen: ilman passia liikkuminen EU-alueen sisällä, kuvallinen henkilötodistus riittää (eläimet!). Tarkastuksia lähinnä EU:n ulkorajoilla.
Jokaisella EU-kansalaisella oikeus sen maan sosiaaliturvaan, jossa asustaa (työttömyysavustus rajatusti)
Poliittiset oikeudet: EU-kansalainen voi äänestää ja asettua ehdolle toisessa EU-maassa europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa
EU-kansalaisaloite uudeksi laiksi (vaatii vähintään miljoona allekirjoitusta)
Diplomaattinen suojelu ja apu miltä tahansa EU-maalta esimerkiksi katastrofitilanteessa
Oikeus vedota Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan itseä koskettavassa asiassa ja valittaa kansallisen viranomaisen toiminnasta
EU-jäsenyys ei aiheuta varsinaisia velvoitteita; tosin Suomen jäsenmaksu maksetaan yhteisestä kassasta!
Direktiivejä ja asetuksia on noudatettava (sanktiot mahdollisia)

SUOMI ALLEKIRJOITTI SCHENGENIN LIITTYMISSOPIMUKSEN joulukuussa 1996 yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Schengenin säännöstöä alettiin soveltaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa v. 2001.
Käytännössä Schengenin sopimus tarkoittaa, että ihmiset voivat ylittää Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden väliset rajat ilman tarkastuksia sekä maarajoilla, lentokentillä että satamien kautta.
Ulkorajojen valvonnan helpottamiseksi Schengen-maat ovat sopineet viisumipolitiikkansa yhtenäistämisestä.
EU-maista Kypros, Bulgaria ja Romania ovat sopimuksen ulkopuolella
Sen sijaan Islanti, Norja ja Sveitsi ovat liittyneet Schengen-alueeseen

Demokratiavaje

EU on valtava, byrokraattinen organisaatio, joka nielee yhteisiä varoja
Systeemiä arvosteltu päätöksenteon sekavuudesta ja vallan etääntymisestä tavallisesta kansalaisesta= demokratiavaje -> kansalaisaloite, parlamentin aseman korostaminen, tehokkaampi tiedotus päätöksistä
Pienten jäsenmaiden pelkona on jäädä suurten jyräämäksi (Saksa, Ranska, Italia) -> kullakin maalla on omat mepit europarlamentissa, paikat jaettu pieniä suosien, kullakin oma komissaari, kiertävä puheenjohtajuus (6 kk kerrallaan)
Parlamentarismi ei toimi: EU-kansalaiset valitsevat mepit, mutteivat paljon valtaa omaavaa komissiota -> europarlamentti haastattelee komissaariehdokkaat ja hylätä mielestään epäsopivat, europarlamentti voi erottaa koko komission (ei yksittäistä komissaari nimityksen jälkeen)
Kansalaisten passiivisuus europarlamenttivaaleissa: varsinkin uusissa jäsenmaissa kuten Baltiassa äänestysprosentti ollut 20-30 %: n luokkaa (esim. Virosta valitaan 6 meppiä yli 700:n joukkoon!) -> erilaiset aloitteet, kampanjat, tapahtumat. Osin passiivisuus voi johtua tietämättömyydestä. Vanhoissa jäsenmaissa äänestysaktiivisuus on korkeammalla tasolla (Benelux-maat).

POHDI ja TUTKI:

A) Millaisia odotuksia/pelkoja suomalaisilla oli EU-jäsenyyden suhteen v. 1994? Pohdi, ovatko odotukset/pelot realisoituneet.
B) Miten EU-vastaisuus ilmenee Suomessa ja mistä se johtuu?
C) Pystyykö Suomi vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon pienenä valtiona? Ota kantaa ja perustele.
D) Millä eri keinoilla EU on pyrkinyt vähentämään demokratiavajetta?
E) Millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia Schengenin sopimus tuo mukanaan?

EU:n jäsenet poikkeavat toisistaan monin tavoin: pinta-alaltaan, asukasluvultaan, valtiomuodoltaan, kulttuuriltaan, elintasoltaan ja historian osalta. Suurille jäsenmaille tulevat usein merkittävimmät tehtävät EU:n johdossa. Kuitenkin Iso-Britannia koki, että se ei voi tarpeeksi vaikuttaa itseään koskettavaan päätöksentekoon EU:ssa. Tämä oli yksi syistä Brexitin takana. Suuret valtiot ovat ehdottaneet komissaarien tehtävien kierrättämistä pienten valtioiden kesken, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Pienelle jäsenmaalle oma komissaari on periaatteellisesti tärkeä asia.

Pienikin voi olla merkittävä: rikas Luxemburg on ollut mukana integraatiossa alusta lähtien. Komission puheenjohtajana toimi vuodet 2014-2019 Jean-Claude Juncker Luxemburgista (kuva alla). Hänen seuraajakseen valittiin kesällä 2019 saksalainen Ursula von der Leyen. Suomen komissaariehdokas oli entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP).

Päätöksenteko Euroopan unionissa

A) Euroopan parlamentti:

Demokraattisin, vaaleilla valittu osa päätöksentekoa
Valitaan kansalaisten äänitorveksi yleisillä vaaleilla viiden vuoden toimikaudeksi
Meppejä (europarlamentaarikkoja) valitaan suhteessa maan asukasmäärään, vaihtelu 6-96 välillä (Viro-Saksa) – yhteensä 751 meppiä (vuonna 2019 ennen Brexitiä) MEP= Member of European Parliament
Suomesta valittiin vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa 13 meppiä: suosituin puolueista oli Kokoomus, joka sai kolme meppiä. SDP, Vihreät, perussuomalaiset ja Keskusta saivat kaksi meppiä, Vasemmistoliitto ja RKP kumpikin yhden paikan. Äänestysprosentti oli 42,7 %.
Jos Brexit toteutuu, kaikille muille 27 jäsenmaalle tulee yksi lisäpaikka. Suomi 13 -> 14 paikkaan. Europarlamentin koko kutistuu 705 meppiin.

Brexit on suurimpia haasteita EU:n historiassa. Miten se muuttaa EU:ta ja Iso-Britanniaa, jää nähtäväksi. Suomelle Iso-Britannia on ollut tärkeä kauppakumppani kautta historian. Suomalaisia myös työskentelee ja opiskelee Brittein saarilla tuhansittain.

Euroopan parlamentit tehtävät:

Hyväksyy unionin lait
Hyväksyy/valvoo/voi erottaa komission jäsenet (koko komission)
Hyväksyy uudet jäsenmaat Euroopan unioniin
Hyväksyy unionin budjetin ja valvoo yhteisten varojen käyttöä
Hyväksyy merkittävät unionin tekemät ulkopoliittiset sopimukset
Asema päätöksenteossa vahvistui Lissabonin sopimuksella 2009
Mepit jakaantuvat puolueisiin yli kansallisten rajojen ja työskentelevät valiokunnissa
Mepiksi valittu ei voi toimia kansanedustajana tai ministerinä, toimikausien määrää ei rajattu
Suurimpien ryhmien sisällä monia poliittisia linjoja ja ryhmiä
Keskustelut ja päätökset täysistunnossa parlamentin puheenjohtajan johdolla
Toimipaikat Bryssel (valiokunnat ja poliittiset ryhmät), Strasbourg (täysistunnot)

Europarlamentin puolueet vuoden 2019 vaalien jälkeen. Suurin ryhmä on edelleen EPP (Euroopan kansanpuolueen ryhmä). ID= Identiteetti ja demokratia (mukana perussuomalaiset). NI tarkoittaa sitoutumattomia meppejä. Renew Europe on liberaalin ALDE:n ja demokraattien yhteenliittymä. Parlamentin puhemieheksi valittiin italialainen David Sassoli.

Kuva: Euroopan parlamentti

B) Komissio:

EU:n moottori, merkittävä vallankäyttäjä
Koostuu puheenjohtajasta ja kunkin maan komissaarista, joka edustaa koko komissiota, ei kotimaataan
Valmistelee ja antaa EU:n lakialoitteet
Valvoo perussopimusten noudattamista
Valmistelee EU:n budjetin ja valvoo sen noudattamista
Nostaa kanteen ja voi määrätä sakkoja maalle, joka ei noudata EU:n sääntöjä
Edustaa EU:ta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa
Neuvottelee yhteistyösopimuksista muiden maiden kanssa

Komission puheenjohtaja on EU:n vahvimpia vallankäyttäjiä ja suunnannäyttäjiä. Puheenjohtajan valintaan kohdistuu kovia paineita ja kilpailua jäsenmaiden kesken.

Vuodesta 2012 alkaen kansalaiset ovat voineet tehdä kansalaisaloitteita komissiolle. Aloitteen taakse täytyy saada seitsemästä jäsenmaasta vähintään miljoona allekirjoitusta. Näin esimerkiksi pelkästään saksalaisten allekirjoittamaa aloitetta ei toimitettaisi eteenpäin komissiolle. Jos Suomi on mukana, allekirjoituksia tarvitaan lähes 10 000.

Talous- ja raha-asioiden komissaarina ja komission varapuheenjohtajana toimi 2014-2019 Kokoomuksen entinen puheenjohtaja pääministeri Jyrki Katainen. Hänen seuraajakseen valittiin Jutta Urpilainen.

c) Unionin kaksi neuvostoa:

Eurooppa-neuvosto (=huippukokous) on EU-maiden johtajien kokous, joka tekee suunnitelmia ja aloitteita EU:n toiminnan kehittämiseksi. Pysyvä puheenjohtaja eli “presidentti” johtaa kokousta, joka tekee päätöksensä pääosin yhteisymmärryksessä. Se myös vahvistaa EU:n monivuotisen rahoituksen ja ratkoo jäsenmaiden välisiä erimielisyyksiä.
Euroopan unionin neuvosto (=ministerineuvosto) koostuu kunkin maan ministeristä ja edustaa siten jäsenvaltioiden hallituksia. Käsiteltävä asia siis ratkaisee, kuka ministereistä osallistuu neuvoston istuntoon. Neuvosto säätää lakeja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvoston päätöksenteossa suuret jäsenmaat saavat enemmän päätäntävaltaa kuin asukasluvultaan pienet maat. Päätösten tulee olla yksimielisiä, jos ne koskettavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, verotusta tai siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Jokaisella jäsenmaalla on näissä asioissa eräänlainen veto-oikeus.

Asetukset ja direktiivit:

EU-lainsäädäntö on luonteeltaan ylikansallista- mikään jäsenmaa ei voi asettaa kansallisen parlamentin lainsäädäntöä EU:n yläpuolelle
Asetukset ovat itsessään lainvoimaisia; ne sitovat ja velvoittavat jäsenmaita sellaisenaan. Jos kansallinen laki on ristiriidassa asetuksen kanssa, se on poistettava tai muutettava.
Direktiivit ohjaavat kansallista lainsäädäntöä. Ne velvoittavat jäsenmaita tarvittaessa muuttamaan omia lakejaan haluttuun suuntaan. Määräajassa kansallisesta laista tulee säätää direktiivin mukaisesti.
Päätökset ovat sitovia, asetuksia ja direktiivejä täydentäviä päätöksiä, jotka koskettavat yleensä yksittäistapauksia.

EU:n budjetti

Noin yksi prosentti EU-maiden vuotuisesta BKT: sta
Tuloja ovat jäsenmaiden vuosittain maksamat jäsenmaksut ja tullimaksut
lisäksi varoja tulee jäsenvaltioiden budjetista rahoitettavista arvonlisäveropohjaan perustuvista maksuista
Budjetti on kokonaisuudessa varsin suppea ollakseen 28 jäsenmaan yhteinen- monet runsaasti rahoitusta vaativista tehtävistä, kuten sote –palvelut ja koulutus, maksetaan kansallisesta budjetista ja niistä päätetään kansallisella tasolla läheisyysperiaatteen mukaisesti
EU pyrkii tasoittamaan alueiden välisiä varallisuus- ja kehityseroja- samalla se on tapa hidastaa muuttovirtaa EU-maasta toiseen (aluepolitiikka)
Jäsenyyden alkuvuosina Suomi oli nettosaaja=sai enemmän tukia kuin maksoi jäsenmaksua
EU:n laajenemisen myötä Suomesta tullut nettomaksaja
Välimeren maissa ja Itä-Euroopassa korkea nuorisotyöttömyys -> muuttovirta ja aivovuoto Saksaan ja muihin vauraisiin maihin ei voi jatkua loputtomiin
Eniten EU:sta hyötyvät nuoret, koulutetut ja kielitaitoiset ihmiset
Vanhukset ja työttömät heikoimmassa asemassa
Vuonna 2016 arviotiin että 25 % EU-maiden kansalaisista oli syrjäytymis- ja köyhtymisriskin alla
Väestön ikääntyminen yhteinen ilmiö EU-maissa -> isot sote-menot, huoli työvoiman riittävyydestä
Miten mahdollinen Brexit heijastuu budjettiin ja maiden maksuosuuksiin?

Lähde: Eurooppa-tiedotus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Lähtökohta:

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka osallistuu EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan -> Suomi ei ole puolueeton maa perinteisessä merkityksessä
Suomi ei ole Naton jäsenmaa, mutta sen rauhankumppani
Presidentti ja hallitus johtavat yhteistoiminnassa Suomen ulkopolitiikkaa
Turvallisuuspolitiikka koostuu ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta
Suppea turvallisuuskäsitys: maata kohtaavien lähinnä sotilaallisten uhkien torjuminen
Laaja turvallisuuskäsitys: uhkat ymmärretään laajemmin, ne voivat olla ympäristöön, talouteen tai terveyteen kohdistuvia: ydinvoimalaonnettomuus, tautiepidemia, sähkö- ja tietoverkon häiriöt
Suomi toimii aktiivisesti rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseksi myös YK:n välityksellä: jäsen vuodesta 1955 alkaen, ollut aiemmin aktiivinen rauhanturvaaja, mukana turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä

Lissabonin sopimus 2009:

Sopimukseen sisältyy velvoite puolustaa toista jäsenmaata -> pidetty tärkeänä turvatakuuna pienten valtioiden ja Natoon kuulumattomien jäsenmaiden keskuudessa
Natossa 28 jäsenmaata vuonna 2019 (seuraava Pohjois-Makedonia?), mutta kaikki EU-maat eivät ole Nato-maita: Itävalta, Ruotsi, Suomi, Irlanti
USA edelleen Naton johtava maa, myös Kanada mukana alusta lähtien
Myös eurooppalaisen puolustuksen tiivistäminen, jopa oma armeija, on saanut kannatusta (Ranskan presidentti Macron)

Mihin Suomen puolustusvoimia tarvitaan?

Suomen alueen sotilaalliseen puolustamiseen tarvittaessa (sotilaskoulutus)
Osallistumaan kansainväliseen kriisinhallintaan (YK, Nato, EU)
Muiden viranomaisten tukemiseen: esimerkiksi virka-apua poliisille
EU:n yhteinen armeija on ollut esillä keskusteluissa pitkään, mutta ei ole saanut suurta kannatusta: monelle maalle kansallinen puolustus on tärkeää, erot puolustusjärjestelmissä ovat suuria
Ei haluta päällekkäisiä systeemejä, moni on jo Natossa ja sen jäsenyys maksaa
Suomen puolustusmäärärahoja leikattu -> varuskuntia lopetettu, asepalvelusta tehostettu, kertausharjoituksia karsittu

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisia haasteita viime vuosina:

2014 puhjennut Ukrainan kriisi ja Krimin valtaus heikensivät Venäjän ja EU:n välisiä suhteita -> kaupallisia pakotteita Venäjää vastaan: Suomi ei voi jättäytyä pois
Syyrian sisällissota aiheutti laajamittaisen pakolaisuuden lähialueille Turkkiin ja Eurooppaan -> Kreikka ja Italia joutuneet kantamaan vastuuta suurista pakolaismääristä
EU:n ulkorajojen valvonta osoittautunut hankalaksi tehtäväksi
Terrorismi: monia iskuja esim. Saksassa, Englannissa ja Ranskassa -> terrorismin vastainen taistelu vaatii yhteistyötä maiden välillä (rajavalvontajärjestö Frontex)
Hybridiuhkat: Helsinkiin perustettu EU:n hybridikeskus vuonna 2017

Mihin menet EU?

Kasvaako jäsenmäärä vai kääntyykö se laskuun? Jäsenyys kaikille Euroopan maille avoin ->Balkan
Uusien jäsenien kohdalla vaaditaan Kööpenhaminan kriteerien täyttymistä, ettei hätiköidä Bulgarian ja Romania tapaan
Esimerkiksi Serbiassa yhä esteitä; talouden ja demokratian heikko tila, sisällissodan aikaisten sotarikosten selvittämien, korruption kitkeminen, ihmisoikeudet (vähemmistöt)
Toisaalta uusilta jäsenmailta ei voi vaatia liikoja: eikö korruptiota ja ihmisoikeuksien loukkaamista esiinny EU-maissa? (Italian mafia, romanien asema Itä-Euroopassa jne.)
Integraation vastavoimaksi noussut voimakas nationalismi: Katalonia julistautui itsenäiseksi, mutta Espanja ja EU eivät ole tunnustaneet sitä, Skotlanti itsenäistyy, jos Brexit toteutuu?
Nationalismi ja populismi yhdessä johtaneet äärinationalistisiin puolueisiin ja ryhmittymiin Euroopassa, joita yhdistää esimerkiksi maahanmuuttokriittisyys, islamofobia ja halua rajoittaa eri vähemmistöjen oikeuksia (Ranska, Unkari, Puola jne.)
Maahanmuutto- ja pakolaiskysymys vaatii yhteisiä toimia ja pelisääntöjä, yksikään jäsenmaa ei voi sanoutua irti vastuusta, mutta jäsenmaiden edellytykset ottaa vastaan pakolaisia ovat kovin kaukana toisistaan
EU:n sisäinen valtataistelu: esimerkiksi Italia ja Puola tiivistävät yhteistyötä saadakseen äänensä paremmin kuuluville Saksan ja Ranskan hallitessa EU:ta

Strasbourg Ranskassa on ollut kiistanalainen kaupunki historiassa. Kaupunki on ollut myös Saksan hallinnassa. Strasbourg on toinen EU:n” kotikaupungeista”.

Brexit voi toteutuessaan saada aikaan ketjureaktion, joka johtaa muidenkin maiden eroon; kyseessä tavallaan ennakkotapaus, jonka seurauksia hankala ennakoida
Suhde Venäjään: energian tuonti Venäjältä EU-maihin on suurta- miten korvata venäläinen maakaasu ja öljy ja samalla hidastaa ilmastonlämpenemistä -> aurinko- ja tuulienergia, liuskekaasu ym. Itämeren suojelu edellyttää Venäjän aktiivista mukanaoloa!
Suhde kehittyviin maihin: EU maailman suurin kehitysavun antaja -> herättää keskustelua, pitääkö kehitysapua ylipäätään antaa (perussuomalaiset). Brexit merkitsee kehitysavun alenemista, koska Englanti tärkeä kehitysavun maksaja
Euro ja taloudelliset kriisit: taloudellisia tukipaketteja myönnetty Irlannille, Kreikalle (suurin), Portugalille ja Kyprokselle. Mikä on jäsenmaan vastuu toisen maan taloudesta?
Pääministeri Jyrki Katainen totesi aikanaan: “Kreikan auttaminen on tulipalon sammuttamista” ->talousongelmilla taipumus levitä nopeasti -> Kreikan tukeminen lisäsi EU-kriittisyyttä Suomessakin
Euroalue ei ole levinnyt laman takia (Liettua mukaan viimeksi) – toisaalta eurolla monia etuja ja eurosta tullut US -dollarin jälkeen toiseksi tärkein valuutta maailmankaupassa
Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen (eurobarometrin) mukaan suomalaisille tärkeintä EU:ssa ovat vapaus ja yhteinen eurovaluutta
Suomalaisten yleinen tyytyväisyys EU:ta ja EU-jäsenyyttä kohtaan ovat kasvaneet viime vuosina erilaisten mielipidetutkimusten mukaan
Tutustu tutkimukseen oheisesta linkistä! https://ec.europa.eu/finland/news/eb90_190225_fi

POHDI ja TUTKI:

A) Tutustu Reach-asetuksen sisältöön oheisen linkin kautta ja mieti, miksi asetus on säädetty ja miten se vaikuttaa käytännössä. https://echa.europa.eu/fi/regulations/reach/understanding-reach
B) Ota selvää europarlamentin puolueryhmittymistä vuoden 2019 vaalien jälkeen ja selvitä, mihin niistä suomalaismepit kuuluvat. europarl.europa.eu

C)Miksi EU:n lainsäädäntö aiheuttaa myös kritiikkiä kansalaisten keskuudessa?

D)Kuka toimii tällä hetkellä komission puheenjohtajana ja kuka on suomalainen komissaari? Mikä on hänen vastuualueensa?

E) Tulisiko unionille luoda oma armeija? Pohdi asian etuja ja haittoja.
F) Millaisissa turvallisuuskysymyksissä EU-maiden kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä?

Loppukertaus. Valitse sopivin vaihtoehto. Oikea rivi kertausmateriaalin lopussa.

Euroopan taloudellinen integraatio vauhdittui varsinkin:
A) ensimmäisen maailmansodan b) toisen maailmansodan jälkeen c) maailmansotien välisenä aikana

Mitkä kaksi maata haluttiin mukaan hiili- ja teräsyhteisöön?
A) Britannia ja Ranska b) Ranska ja Saksa c) Saksa ja Benelux-maat

Milloin kaikissa EU-maissa juhlitaan Eurooppa-päivää?
A) toukokuun 9. päivänä b) kesäkuun 6. päivänä c) marraskuun 11. päivänä

Suomi on toiminut EU:n puheenjohtajamaana:
A) viimeksi vuonna 2018 b) kaikkiaan kaksi kertaa c) viimeiset kuusi kuukautta vuonna 2019

Vaaleilla valitaan mepit, jotka:
A) edustavat omaa puoluettaan EU:ssa b) jakaantuvat erilaisiin puolueryhmittymiin europarlamentissa
C) eivät voi olla muun kuin oman maan kansalaisia

Mikä seuraavista maista on mukana Schengenin sopimuksessa?
A) Norja b) Romania c) Bulgaria

Mikä on viimeisin EU:iin liittynyt valtio?
A) Viro b) Liettua c) Kroatia

Kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuonna:
A) suurin osa äänestäjistä Ahvenanmaalla vastusti jäsenyyttä
B) mannersuomalaisista 43 % äänesti jäsenyyttä vastaan
C) lähes 90 % käytti äänioikeuttaan

Suomen ensimmäisenä komissaarina toimi:
A) Erkki Liikanen b) Olli Rehn c) Jyrki Katainen

Kuinka monta meppiä Suomesta valittiin kevään 2019 eurovaaleissa?
A) vain 10 b) 13 c) 15 meppiä

Komissaarin tehtävään valitaan henkilö, joka:
A) pystyy parhaiten ajamaan EU:ssa kotimaansa etuja
B) saa Euroopan parlamentilta riittävän luottamuksen
C) on komission puheenjohtajan ehdottama

Mikä on ensimmäinen EU:sta eronnut alue?
A) Turkki b) Englanti c) Grönlanti

Mikä on EU:n tärkein tulonlähde?
A) arvonlisäveron tilitykset jäsenmaista b) jäsenmaiden maksamat jäsenmaksut c) tullimaksut

Mikä väite pitää paikkansa kehitysavun suhteen?
A) USA on maailman suurin kehitysavun maksaja b) EU on ollut Yhdysvaltoja tärkeämpi kehitysavun antaja
C) Kehitysavusta on leikattu Englannin ehdotuksen mukaisesti

Miksi Venäjän ja EU:n välit ovat olleet viileät viime vuosina?
A) Venäjä on supistanut öljy ja maakaasukauppaa EU-maihin
B) Venäjän suorittaman Krimin valtauksen takia c) Koska Venäjän suhteet Yhdysvaltoihin ovat lähentyneet

YH3-kurssiin liittyviä ylioppilastehtäviä

Mitä on Euroopan unionin ulkopolitiikka, ja miten Euroopan unioni toimii maailmanpolitiikassa? (syksy 2011)
Mitä Euroopan unionin kansalaisuus tarkoittaa, ja mitä oikeuksia se tuo kansalaiselle? (kevät 2012)

Euroopan unionin parlamentin valinta ja tehtävät. a) Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? (8p) b) Mitkä ovat Euroopan unionin parlamentin keskeiset tehtävät? (12p.) (kevät 2017)
Minkälaisia haasteita Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikka on kohdannut viime vuosina, ja millaisia ratkaisuja niihin on esitetty? (syksy 2016)
Kansallisvaltiolla on omia tunnuksia, kuten lippu ja kansallislaulu. Millä keinoin Euroopan unioni on puolestaan pyrkinyt rakentamaan eurooppalaista identiteettiä? (kevät 2015)
Tarkastele komission, ministerineuvoston ja parlamentin rooleja lakien säätämisessä Euroopan unionissa. (syksy 2016)
Miten Euroopan unioni toteuttaa aluepolitiikkaa ja miten Euroopan eri alueiden ääni kuuluu unionin päätöksenteossa? (syksy 2013)
Tarkastele aluepolitiikkaa osana Euroopan uninon toimintaa. Miten sitä toteutetaan, ja millaisia tavoitteita sillä on? Arvioi myös aluepolitiikan haasteita. (20p) (kevät 2019)
Mistä Euroopan unionin budjetti muodostuu, ja miten sen avulla vaikutetaan Euroopan eri alueiden rakenteelliseen kehitykseen? (kevät 2018)

YH4 Lakitieto

Lähtötesti:

A) Mihin voi valittaa käräjäoikeuden tuomiosta?
B) Missä iässä alkaa rikosoikeudellinen vastuu?
C) Mitä tarkoitetaan edunvalvojalla?
D) Kuinka monta etunimeä lapselle voi antaa?
E) Voiko rintaperillisiä jättää testamentilla perinnöttömiksi?
F) Voiko aviopuoliso myydä perheen kesämökin ilman puolison lupaa?
G) Kuinka pitkä on elinkautinen tuomio Suomessa?
H) Voiko kieltäytyä todistamasta oikeudessa?
I) Saako elokuvaa esittää luokassa opiskelijoille?
J) Jos henkilö on syyntakeeton, mitä se tarkoittaa?

Suomi on oikeusvaltio – mitä se merkitsee?

Kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia (laillisuusperiaate)
Kansalaiset ovat tasavertaisia lain edessä: kukaan ei ole sen yläpuolella, laki on kaikille sama
Kansalaisten oikeudet ja vapaudet on kirjattu perustuslakiin eikä niitä saa rajoittaa ilman laillista perustetta
Tuomiovaltaa käyttävät poliittisista vallankäyttäjistä riippumattomat tuomioistuimet: käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus
Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen
Hovioikeuden tuomiosta voi hakea valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen
Myös viranomaisen toimista ja päätöksistä voi valittaa ja vaatia oikaisua: kunnallisvalitus, hallintovalitus ja hallintokantelu

Lait ja perustuslaki

Eduskunta säätää lait, jotka presidentti vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa
Perustuslaki (v.2000) on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka: sisältää kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet, vallankäytön perusteet ja vaaliasiat -> säätäminen ja muuttaminen vaikeampaa kuin tavallisen lain: tarvitaan yleensä 2/3 enemmistö (kiireelliseksi julistamiseen 5/6)
Tavallinen laki saa alkunsa hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisten keräämästä aloitteesta (takana vähintään 50 000 kansalaista)
Tavallisia lakeja säädetään yksinkertaisella enemmistöllä: yli puolet paikalla olevista kansanedustajista on saatava lakiesityksen taakse
Lakeja valmistellaan valiokunnissa ja käsitellään kahdessa täysistunnossa: ensin päätetään lain sanamuoto ja sitten laki joko hyväksytään tai hylätään
Lakia aletaan noudattaa, kun se julkaistaan säädöskokoelmassa
Asetukset täydentävät ja tarkentavat voimassa olevia lakeja

Laki tuli hyväksytyksi yksinkertaisella enemmistöllä 101-90.

Oikeusjärjestys:

Suomen oikeusjärjestyksen säädökset jaetaan yksityiseen ja julkisoikeuteen
Yksityisoikeus säätelee yksityishenkilöiden välisiä suhteita, julkisoikeus valtion, kuntien ja viranomaisten toimintaa
Rikos- ja prosessioikeus luetaan yleensä kuuluvaksi julkisoikeuteen
Ylikansallinen oikeus: Euroopan unionin oikeus ja kansainväliset sopimukset kuuluvat oikeusjärjestykseen: esimerkiksi EU:n perussopimukset, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja YK:n yleissopimus

Oikeustoimet ja oikeustoimikelpoisuus

Oikeussubjektit (luonnolliset ja oikeushenkilöt) omaavat oikeuksia ja velvollisuuksia
Oikeustoimi on tahdonilmaus tai teko, jolla on oikeudellisia (juridisia) vaikutuksia
Luonnollinen henkilö on syntymästään alkaen oikeuskelpoinen
Täysi oikeustoimikelpoisuus saavutetaan täysi-ikäisenä
Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus päättyvät luonnollisen henkilön kuolemaan tai kuolleeksi julistamiseen
Alle 18-vuotias henkilö on lain edessä vajaavaltainen ja hänellä tulee olla edunvalvoja (holhoojat)
Myös oikeustoimikelpoinen voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, jos hänen kykynsä tehdä päätöksiä oleellisesti heikkenee -> edunvalvojan määrääminen esimerkiksi dementikolle
Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa; alaikäinenkin voidaan tuomita korvauksiin tahallisesti aiheutetusta vahingonteosta: korvattavia vahinkoja ovat esine- ja henkilövahingot

YLEISET TUOMIOISTUIMET

Korkein oikeus	Käsittelee ennakkotapauksen luonteisia tapauksia, valitsee itse asiat
Hovioikeudet (5)	Käräjäoikeuden tuomioista tehdyt valitukset
Käräjäoikeudet (20) v. 2019	Rikos- riita- ja hakemusasiat

Käräjäoikeudet ovat alioikeuksia
Käräjäoikeuden johdossa on laamanni
Hovioikeuden tuomio on sitova, korkein oikeus ottaa käsittelyyn noin 10 % haetuista tapauksista
Hallinnollisia tuomioistuimia ovat hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus
Erityistuomioistuimia ovat vakuutus-, markkina- ja työtuomioistuin
Valtakunnanoikeus kootaan tarvittaessa käsittelemään ministeriä tai presidenttiä vastaan nostettua syytettä

Perheoikeus

Suomessa on monenlaisia perheitä!
Yleisin perhemuoto lapseton aviopari
Ydinperhe koostuu vanhemmista ja lapsista (Suomessa noin kahdesta)
Uusperheessä on lapsia edellisestä avioliitosta ja mahdollisesti yhteisiä lapsia
Yksinhuoltajaperheessä on toinen vanhemmista, toista kutsutaan etävanhemmaksi
Sateenkaariperheessä vanhemmat ovat samaa sukupuolta Avioliiton solmiminen
Avioliittoon voidaan vihkiä kaksi täysi-ikäistä henkilöä, joilla ei ole avioesteitä
Mahdollisia avioesteitä: alle 18 vuoden ikä (lapsiavioliitot kielletty), voimassa oleva avioliitto, lähisukulaisuus (serkut voivat avioitua keskenään)
Kihlaus on perinteinen tapa, jolla ei ole juridisia vaikutuksia
Jos avioesteitä ei ilmene, pari voidaan vihkiä avioliittoon (siviili tai kirkollinen vihkimys)
Holhouksenalainen alainen henkilö voidaan vihkiä vain edunvalvojan luvalla
Vihittävien oltava itse paikalla, vähintään kaksi todistajaa tarvitaan
Sukunimestä tulee päättää: toisen puolison sukunimi yhteiseksi, omien sukunimien säilyttäminen tai yhdistelmänimi väliviivalla (myös keksitty uusi sukunimi mahdollinen)

Avioliiton arki

Avioliitossa vallitsee avio-oikeus toisen omaisuuteen: sitä voidaan rajoittaa avioehtosopimuksella -> puolison avio-oikeus toisen omaisuuteen tai sen osaan tai tuottoon rajataan
Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tarvittaessa: se tulee allekirjoittaa ja todistaa oikeaksi (kaksi esteetöntä todistajaa). Avioehtosopimus tulee rekisteröidä maistraatissa.
Avioehtoa ei tarvita, jos aviopuolisoiden varallisuudessa ei ole huomattavaa eroa
Samaan aikaan vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate
Aviopuolisoilla voi olla omaa ja yhteistä omaisuutta ja velkaa: asunto, auto, opintovelka, asuntovelka jne.
Vallintarajoitus tarkoittaa, ettei aviopuoliso voi ilman toisen lupaa myydä tai vuokrata yhteistä kotia tai siihen liittyvää omaisuutta (kalusteet, kesämökki, työvälineet ym.)

Kihlattua koskevassa asiassa voi kieltäytyä todistamasta.

Avioero

Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta (hakemusasia): toinen puolisoista tai yhdessä
Syytä tai syyllistä ei etsitä
Erohakemuksesta alkaa puolen vuoden pakollinen harkinta-aika: sitä ei tarvita, jos aviopari asunut vähintään kaksi vuotta erikseen (todistettava)
Harkinta-aikana aviopari voi hakea vapaaehtoista sovittelua
Harkinta-ajan jälkeen avioerohakemus täytyy vahvistaa tai se raukeaa
Käräjäoikeus tuomitsee avioeroon, minkä jälkeen suoritetaan omaisuuden ositus ja päätetään lasten huoltajuudesta
Lähtökohta on, että kumpikin puoliso saa erossa puolet yhteisestä netto-omaisuudesta (varoista vähennetään velat ja loppuosuus jaetaan tasan) ja pitää oman omaisuutensa (nimiperiaate)
Varakkaampi puolisoista maksaa toiselle tasoituserän eli tasingon, jolloin omaisuuksien arvo on yhtä suuri
Puolisot voivaa jakaa erossa omaisuuden haluamallaan tavalla, mutta jos sopua ei synny, osituksen suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja
Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle

Avioliitto ja avoliitto

Avioesteiden tutkinta ja vihkiminen, 18 vuoden alaikäraja	Ei muodollisuuksia tai sopimuksia, ei alaikärajaa
Avio-oikeus ja vallintarajoitus vallalla	Omaisuuden nimiperiaate
Monia sukunimivaihtoehtoja	Oma tai yhteinen sukunimi
Puolison elatusvelvollisuus	Ei elatusvelvollisuutta
Avioerossa ositus ja tasinko	Hyvitys, jos avoliitto kestänyt vähintään 5 vuotta ja parilla yhteinen lapsi
Isyysolettama	Isyys tunnustettava erikseen jokaisen lapsen kohdalla
Adoptio-oikeus	Ei adoptio-oikeutta
Avioerosta päättää käräjäoikeus	Avoerosta päättävät avopuolisot

Lapsen oikeudet ja asema

Avioliitossa isyysolettama: aviomies lapsen isä, avoliitossa isyys täytyy erikseen tunnustaa lastenvalvojalla tai neuvolassa
Lapselle voidaan antaa korkeintaan neljä etunimeä, joiden tulee olla nimilain mukaisia; ei esim. lasta halventava nimi
Sukunimestä päättävät vanhemmat, jos heillä eri sukunimet: kaikilla saman perheen lapsilla on oltava sama sukunimi
Aviopari voi hakea adoptiolasta Suomesta tai ulkomailta: 25 v. alaikäraja, sopivuus adoptiovanhemmiksi tutkitaan -> adoptiopäätöstä ei voi purkaa -> adoptiolapsella samat oikeudet ja asema kuin biologisilla lapsilla esimerkiksi perintöoikeus adoptiovanhempiinsa
15-vuotias voi muuttaa etunimeään kerran ilmoituksella väestörekisterinpitäjälle
Sukunimeä voi muuttaa kerran kirjallisella ilmoituksella maistraattiin, seuraavalla kerralla vaaditaan perusteltu hakemus esimerkiksi sukunimen tavallisuus, hankala kirjoitusasu tai muu syy.
12 vuotta täyttäneeltä lapselta on kysyttävä mielipidettä häntä koskevissa päätöksissä, myös nimen muutos asiassa

Millaisia oikeuksia jokaisella lapsella on?

Lapsen tulee saada aina hoivaa ja huolenpitoa osakseen
Jos vanhemmat eivät pysty sitä antamaan, vastuu on yhteiskunnalla ->huostaanotto, sijaisperhe
Nimioikeus (statusvelvollisuus): jos sukunimestä ei synny sopua, lapsi saa äidin sukunimen
Oikeus isään: isyysolettama tai isyyden tunnustaminen
Oikeus elatukseen 18 vuoteen saakka: senkin jälkeen kohtuulliset vaikkapa opintoihin liittyvät kustannukset
Oikeus tavata etävanhempaa eron jälkeen: tapaamisoikeudesta sovitaan eron yhteydessä, lapsen etu etusijalla
Oikeus perintöön: lapsi on rintaperillinen ja ensimmäinen perimysjärjestyksessä
Vanhemmat ovat lapsensa huoltajia, ellei toisin määrätä -> päätöksenteko ja vastuunkanto lasta koskettavissa asioissa (= edunvalvonta) esimerkiksi uskonnosta ja koulusta päättäminen 18 vuoteen saakka
Eron sattuessa lapsi voidaan määrätä yksin- tai yhteishuoltajuuteen: etävanhempi maksaa lapsesta elatusmaksua oman varallisuutensa ja lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla -> työtilanne, varallisuus, lasten erityistarpeet huomioidaan
Etävanhemmalla yleensä tapaamisoikeus lapsiinsa; siitä sovitaan kirjallisesti. Tapaamisoikeus voidaan evätä, jos etävanhemman tapaaminen ei ole lapsen edun mukaista

Ikä tuo oikeuksia ja vastuita:

Vahingonkorvausvelvollisuus ja oikeuskelpoisuus alkaa syntymässä ja päättyy kuolemaan
Oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana
15-vuotias voi solmia työsopimuksen, päättää omista palkkarahoistaan, hankkia mopokortin, muuttaa etunimensä ja erota kirkosta vanhempien luvalla.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä: sitä nuorempi on syyntakeeton eikä voida tuomita rikoksesta
18-vuotiaana vanhempien huoltajuus päättyy, täysi-ikäinen henkilö on oikeustoimikelpoinen: voi tehdä erilaisia sopimuksia, solmia avioliiton, ottaa velkaa, äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa jne.
18-vuotias voi erota kirkosta/liittyä kirkon jäseneksi omalla päätöksellään

Perintö ja testamentti

Vainajan omaisuus jaetaan perimysjärjestyksen mukaisesti sukulaisten kesken: lapset, lapsenlapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja muut sukulaiset
Serkku ei peri mitään ilman testamenttia
Ennakkoperintö on huomattava rahallinen tai muu lahja, jonka henkilö on lahjoittanut jollekin perillisistä
Ennakkoperinnön arvo lisätään perittävään omaisuuteen ja vähennetään sen osuudesta, jolle se on lahjoitettu
Viikkorahat tai syntymäpäivälahjat eivät ole tavallisesti ennakkoperintöä
Vainajan omaisuuden ja velkojen kokonaisuutta sanotaan kuolinpesäksi: siihen ei saa kajota ennen perunkirjoitusta ja perukirjan vahvistamista
Perunkirjoituksessa määritetään vainajan omaisuus ja velat (+laskut)
Omaisuudesta vähennetään velat ja hautajaiskulut, loppuosa jaetaan perillisten kesken
Lesken suoja: oikeus asua parin yhteisessä kodissa niin kauan kuin haluaa
Perinnönjakoa ei ole pakko suorittaa, ellei joku rintaperillisistä sitä vaadi
Perinnöstä voi kieltäytyä
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta: asian hoitaminen on lähiomaisten vastuulla
yli 20 000 euron suuruisesta perinnön osuudesta maksetaan valtiolle progressiivista perintöveroa

Mikä on testamentti?

Yksipuolinen oikeustoimi, jolla vaikutetaan perinnönjakoon
Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto, jonka tulee täyttää muotovaatimukset: kirjallinen tai suullinen hätätilatestamentti, jossa vapaa sanamuoto, testamentti tulee allekirjoittaa ja päivätä ja kahden esteettömän henkilön tulee todistaa se
Esteetön henkilö ei ole testamentin edunsaaja esimerkiksi rintaperillinen
Todistajan ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta hänelle on kerrottava, että hän on todistamassa testamenttia
Testamentti ei saa syntyä painostuksen tai kiristyksen tuloksena- se perustuu vapaaseen tahtoon
Testamentilla ei voi tehdä rintaperillisiä tai leskeä perinnöttömäksi: leskelle kuuluu avio-oikeuden osa ja lapsille lakiosa perinnöstä
Rintaperillisiä tulee kohdella testamentissa tasapuolisesti (mahdollinen ennakkoperintö huomioidaan)
Vapaan osan verran voi testamentata vapaasti
Jos henkilöllä ei ole perillisiä eikä testamenttia, koko omaisuus menee valtiolle
Avo- tai aviopuolisot voivat määrätä omaisuudestaan keskinäisellä testamentilla lesken elintason varmistamiseksi

POHDI ja TUTKI:

A) Mummon lipaston laatikosta löytyy kolme testamenttia- mitä niistä noudatetaan?
B) Avioeron syitä ei kysellä sitä hakiessa. Pohdi, mistä johtuu, että vähintään joka kolmas avioliitto päättyy eroon?
C) Missä tilanteissa avioliitto voi olla avoliittoa turvallisempi vaihtoehto?
D) Selvitä, kenen vastuulla lapsi on avoliiton purkautuessa.
E) Millaisissa tilanteissa ilmenee se, että vanhemmat ovat lapsensa huoltajia?

www.finlex.fi

Työoikeus

Työsuhde:

Osapuolet työnantaja ja työntekijä
Syntyy työsopimuksella: voi olla kirjallinen, sähköinen tai suullinen
Työsopimuksen tulee noudattaa alalla vallitsevaa työehtosopimusta (TES), jolla määritellään palkat ja muut etuudet
Työsopimus voidaan solmia määräajaksi (esimerkiksi 1 vuosi) tai toistaiseksi (tulkitaan vakituiseksi työsuhteeksi)
Työsopimuksessa määritellään työtehtävät, työaika, palkka ja muut työhön liittyvät yksityiskohdat (etuudet)
Työsuhde voi alkaa koeajalla, jolloin kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sen ilman irtisanomisaikaa asiallisin perustein

Työnantajan velvollisuudet työpaikalla Työntekijän velvollisuudet

Maksettava sovittu palkka sovittuna päivänä (TES)	Tehtävä työ parhaan taitonsa mukaan huolellisesti
Huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta (+vakuutus)	Noudatettava annettuja ohjeita ja määräyksiä
Noudatettava tasa-arvolakia	Tultava työhön ajoissa, noudatettava työaikoja
Puututtava työpaikkakiusaamiseen ja ahdisteluun	Käyttäydyttävä asiallisesti muita kohtaan työpaikalla
Kohdeltava työntekijöitä tasa-arvoisesti	Oltava paljastamatta liikesalaisuuksia ja pidättäydyttävä osallistumasta kilpailevaan toimintaan

Nuori työntekijä:

On iältään 15-18 -vuotias
15-vuotias voi solmia/purkaa työsopimuksen ja päättää oman palkkansa käytöstä
Vanhemmilla oikeus purkaa työsopimus alle 18-vuotiaan lapsen puolesta (jos työskentely haittaa koulunkäyntiä tms.)
Jos oppivelvollisuus on suoritettu, 15-vuotias voi solmia vakituisen työsuhteen
Ei saa työskennellä liian vaativissa, vaarallisissa tai vastuullisissa tehtävissä (esim. työskentely vainajien parissa, räjähteiden parissa)
Ei saa tehdään lainkaan yötyötä (klo 22 jälkeen)
Saa tehdä vain rajallisesti ylitöitä omasta halustaan
Saa tehdä työtä, joka ei haittaa hänen fyysistä tai psyykkistä kehitystään ->lepoaikaa varattava!
14-vuotias voi tehdä osan lomastaan kevyttä työtä huoltajan luvalla (klo 8-20 välinen työaika)
Nuorempikin lapsi voi työskennellä satunnaisesti esimerkiksi teatterissa, konsertissa tms.

Nuoret ovat vaaravyöhykkeessä pimeän työn teettämisen ja tekemisen suhteen, koska työpaikoista on pulaa ja monet nuoret eivät tunne oikeuksiaan tai osaa pitää niistä kiinni. Myös maahanmuuttajat saattavat työelämässä joutua hyväksikäytetyiksi.

Tutustu oheiseen artikkeliin liittyen kampanjaan Harmaa talous -musta tulevaisuus

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ala-suostu-pimeaan-tyohon

Työsuhteen päättyminen

Määräaikainen työsuhde päättyy sovitusti, kun työsuhde päättyy
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde voidaan purkaa tai irtisanoa kesken työsuhteen
Purkaminen merkitsee työnteon loppumista heti, irtisanomiseen sisältyy aina irtisanomisaika
Ennen irtisanomista on selvitettävä mahdollisuus uudelleenkoulutuksesta tai sijoittamisesta toisiin työtehtäviin tai samoihin tehtäviin toiselle paikkakunnalle
Irtisanomisajan pituus riippuu työsuhteen kestosta ja on aina pidempi, jos työnantaja irtisanoo työsuhteen kuin työntekijän irtisanoessa sen
Irtisanomisaikana on tehtävä työt entiseen tapaan ja siltä maksetaan myös sovittu palkka
Uuden työpaikan voi ottaa vastaan, jos sitä tarjotaan irtisanomisajan aikana

Työsuhteen irtisanominen Työsuhteen purkaminen

Taloudelliset ja tuotannolliset syyt=työ vähenee		Väkivaltainen käytös työpaikalla muita kohtaan
Työtehtävien laiminlyönti tai huono työn jälki		Työturvallisuuden vaarantaminen, työtehtävien laiminlyönti
Piittaamattomuus työajoista		Alkoholin nauttiminen työpaikalla tai humalatila
Viikon poissaolo työstä ilman lupaa tai ilmoitusta		Toistuva poissaolo työstä luvatta
Epäasiallinen käytös, liikesalaisuuksien kertominen		Kilpaileva toiminta työnantajan tappioksi

Myös työntekijä voi purkaa työsuhteen, jos palkanmaksu on myöhässä tai työnantaja käyttäytyy työntekijää kohtaan väkivaltaisesti tai vaarantaa hänen turvallisuutensa
Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen asiallisin perustein
Työntekijää EI saa irtisanoa, jos hän on sairaslomalla, raskaana, äitiys- isyys- tai vanhempainvapaalla
Lakkoon osallistuminen tai omat mielipiteet (uskonto, politiikka) EI ole irtisanomisperuste
Ennen irtisanomista voidaan työntekijöitä lomauttaa palkattomalle lomalle, jolloin työsuhdetta ei tarvitse katkaista (esimerkiksi taloudellisen laman aikana)
Työntekijöitä tulee kohdella asiallisesti heidän kulttuurillista taustaansa kunnioittaen. Työhönotossa kansallisuuteen, rotuun, kieleen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on laissa kielletty.

POHDI ja TUTKI

A) Miksi nuoren työntekijän työntekoa säädellään erityisillä laeilla?
B) Onko palkanmaksun viivästyminen riittävä peruste työsuhteen purkamiselle? Perustele.
C) Pekka halusi ostaa kesätyöstä saamallaan palkalla naapurin Kallen mopon. Äiti oli asiasta eri mieltä ja vaati Pekkaa tallettamaan rahat lukion käymistä varten. Kumman puolella laki on asiassa?
D) Ota selvää, millainen työtodistus on ja saako siihen laittaa merkintää työntekijän ahkeruudesta ja käytöksestä.
E) Laadi neljän kohdan muistilista ensimmäiseen kesätyöhön menevälle lukiolaiselle.

Kuluttajansuoja ja tekijänoikeudet

Tuotteen ja palvelun virhe

Kuluttajansuojalaki suojelee ja säätelee kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä sopimuksia: laki suojelee heikompaa osapuolta eli asiakasta
Jos elinkeinonharjoittajat tai kuluttajat käyvät keskenään kauppaa, sitä säätelee kauppalaki
Tuotteessa on virhe, jos se ei laadultaan, määrältään tai käyttötarkoitukseltaan vastaa sitä mistä on sovittu tai mitä on luvattu. Jos tuote ei sovellu käyttötarkoitukseensa, siitä puuttuvat käyttö- kokoamis- tai hoito-ohjeet, sitä pidetään tuotteen virheenä.
Palvelussa on virhe, jos se ei vastaa tilattua ja luvattua, jos palvelun toimittaminen viivästyy huomattavasti tai sen hinta poikkeaa oleellisesti arvioidusta hinnasta (yli 15 %)

Normaalilla hinnalla ostettu virheetön tuote voidaan palauttaa ja vaihtaa toiseen tuotteeseen tai

kauppa voidaan purkaa. Lähde: Pixabay.

Kuluttaja voi virheen sattuessa:

Kääntyä tuotteen/palvelun myyneen yrityksen puoleen ja vaatia virheen korjaamista, uutta vastaavaa tuotetta tai hinnan alentamista (kuitti!)
Jos mikään muu ei auta, kauppa voidaan purkaa
Vedota tuotevastuulakiin ulottaa vastuun myös valmistajalle (joskus hankala selvittää/saada yhteyttä esimerkiksi verkkokauppa)
Vaatia vahingonkorvausta, jos virhe on aiheuttanut taloudellisia menetyksiä tai vaikuttanut terveyteen (kivi karkkipussissa ->hammas poikki)
Jos myyjä kiistää virheen, asian voi viedä kuluttajaneuvontaan -> ehdotus asian sopimisesta -> kuluttajariitalautakunta -> käräjäoikeus

Käräjäoikeus	Tuomio asiassa
Kuluttajariitalautakunta	Ratkaisusuositus asiaan
Kuluttajaneuvonta	Maksutonta neuvottelua-apua, neuvontaa
Myyjä tai palvelun tarjoaja	Neuvottelu- asian sopiminen

Koti- ja etämyynti:

Kotimyynnissä kauppa syntyy ostajan työpaikalla tai kotona
Myyjän annettava tiedot myytävästä tuotteesta ja omat yhteystiedot
14 vuorokauden harkinta-aika, jonka jälkeen kauppa vahvistetaan tai puretaan
Etämyynnissä ostaja ja myyjä eivät fyysisesti kohtaa toisiaan (nettikauppa, puhelinmyynti)
14 vuorokauden palautusoikeus (poikkeuksin)
Perutusta koti- tai etämyyntikaupasta tulee tehdä peruuttamisilmoitus
Lue artikkeli asuntokauppaan liittyvistä valituksista
https://www.asuntokaupanvirheet.fi/reklamaatio-eli-virheilmoitus

Tekijänoikeudet

Koskettavat luovan työn tekijän kuten muusikon, oppikirjailijan, taidemaalarin tai elokuvaohjaajan oikeutta teokseensa
Immateriaalioikeutta= teoksen tekijä voi hyötyä teoksestaan
Itse teos on tekijänoikeuden suojaama, mutta ideoita tai aiheita ei kukaan omista
Tekijänoikeudet jakautuvat taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin
Tekijänoikeudet voi myydä, testamentata
Taloudelliset oikeudet merkitsevät, ettei kukaan toinen kuin teoksen tekijä voi rahallisesti hyötyä siitä
Kopioiminen, tallentaminen ja julkinen esittäminen rajattu tarkasti (vrt. koti -koulu)
Teoksen muunteluun tarvitaan tekijän lupa
Moraaliset oikeudet liittyvät teoksen ja tekijän kunnioittamiseen: tekijän nimi tulee mainita sitä lainattaessa eikä teosta saa muunnella tekijää loukkaavalla tavalla
Koulujen opiskelijoilla on tekijänoikeus omiin töihinsä -> julkaiseminen vain opiskelijan luvalla
Opettajalla on oikeus päättää laatimistaan opetusmateriaaleista ja niiden luovuttamisesta julkiseen käyttöön

Mitä on piratismi?

Luvaton suojatun materiaalin välittäminen internetissä (MP3-tiedostojen jako ja lataaminen vertaisverkko-ohjelmilla)
Luvaton teosten valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön (esim. oman levykokoelman kopioiminen p2p-tiedostonjako-ohjelmalla)
Piraattitallenteiden maahantuonti ja teoskopioiden myyminen edelleen on piratismia

Kuinka kauan tekijänoikeudet pätevät?

Lähtökohtaisesti tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen
Jos teoksella on useita tekijöitä, suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä

Seuraamukset lain rikkomisesta:

Tekijänoikeusrikkomuksesta voi seurata sakkorangaistus (esimerkiksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataville
Tekijänoikeusrikoksesta voi seurata enintään kaksi vuotta vankeutta (esimerkiksi netissä musiikin tai elokuvan levittäminen)
Lisäksi tekijänoikeuksia rikkonut henkilö voi joutua maksamaan vahingonkorvausta

POHDI ja TUTKI

A) Arttu kopioi ostamastaan tietokonepelistä kolme kopiota ja kauppasi ne kavereilleen sopuhintaan. Oliko Artun toiminta laillista?
B) Peruskoulun ruotsin kielen lehtori Pirjo halusi säästää koulun varoja ja tilasi kustantajalta vain yhden työkirjan, josta hän otti oppilailleen kopioita tarpeen mukaan. Toimiko Pirjo oikein vai väärin?
C) Lukion uusi biologian lehtori Otso halusi palkita opiskelijoita ahkeroinnista ja esitti heille koulun salissa suositun elokuvan suoratoistopalvelun kautta. Oliko Otson toiminta lain mukaista?
D) Taiteilija Miina sai uuteen tilateokseen idean tunnetun suklaatehtaan tuotteesta, jota hän mukaili oman näkemyksensä mukaan. Oliko suklaatehtaalla mahdollista vaatia teoksen poistamista näyttelystä tai vaatia vahingonkorvausta?

www.kuluttaja.fi www.kopiraittila.fi

Rikos ja rangaistus

Rikos:

On lainvastainen teko, jolla on rikoslaissa mainitut tunnusmerkkinsä
Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai poliisilaitoksella
Jää rankaisematta, jos tunnusmerkit eivät täyty tai tekijä on syyntakeeton tai alle 15-vuotias
Jää rankaisematta, jos se voidaan tulkita vahingoksi tai hätävarjeluksi tai se tehtiin pakkotilassa
Voi olla myös rikoksen suunnittelu ja yritys -> lievemmät rangaistukset
Rikoksella voi olla monia tekijöitä: päätekijä (suorittaja), rikoskumppani, avustaja ja yllyttäjä
Rikosasian käsittely:
Esitutkinta: poliisi suorittaa, mahdollisuus käyttää pakkokeinoja (verikoe, kotietsintä, matkustuskielto, rikoksesta epäillyn pidättäminen, telekuuntelu jne.)
Poliisi luovuttaa esitutkintamateriaalin syyttäjälle, joka harkitsee, pitääkö asiassa nostaa syyte (ylittyykö syytekynnys)
Jos rikos on vähäpätöinen, tekijä nuori/ensikertalainen tai osapuolet sopivat asiasta, syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen (huom! Poikkeuksena ns. asianomistajarikos)
Haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan
Asia käsitellään käräjätuomarin johdolla oikeussalissa; esine- ja henkilötodistelu
Todistamisesta voi kieltäytyä vain, jos asia koskettaa lähiomaista (lapsi, sisko, avopuoliso…)
Valehtelusta voi seurata todistajalle jopa vankeusrangaistus: todistajan tulee kertoa koko totuus asiassa, mutta itseään vastaan ei tarvitse todistaa. Liike- tai ammattisalaisuuksia ei tarvitse paljastaa, ellei siihen erityisesti velvoiteta.

www.oikeus.fi

Vankilat ovat suljettuja tai avovankiloita. Vankimäärät Suomessa ovat laskeneet, koska muita rangaistusmuotoja on tullut vankilan rinnalle. Huolestuttavaa on se, että vankiloissa on paljon rikoksen uusijoita. Lähde: Pixabay. Minä N. Na omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta

Rangaistukset

Rikesakko	Kiinteä sakko lievistä rikkomuksista
Päiväsakko	Määrä vaihtelee tulojen mukaan
Yhdyskuntapalvelu	Max. 8 kuukauden vankeus muutetaan palkattomaksi työksi (20-200 tuntia)
Ehdollinen vankeusrangaistus	Max. Kahden vuoden vankeus tai alle 18-v. Rikos tuomitaan ehdollisena -> koeaika 1-3 vuotta
Vankeus	Määräaikainen (14 pv-12 v.) tai elinkautinen, josta mahdollista päästä ehdonalaiseen vapauteen kun 2/3 kärsitty -> koeaika
Valvontarangaistus	Korvaa lyhyen ehdottoman tuomion, kesto max. 6 kk. Tekninen valvonta esim. nilkkapanta

Rikoksen muut seuraamukset

Rikoksella saavutettu hyöty ja rikoksentekovälineet menetetään
Vahingonkorvaukset (aineelliset, henkilövahingot)
Ajokielto, lähestymiskielto
Rikosrekisterimerkintä -> säilyy vuosia, voi vaikuttaa työpaikan saantiin jne.
Maineen menetys (rikosoikeuden istunnot pääosin avoimin ovin, media kertoo rikoksista)

Rikosta voidaan sovitella

Asioiden käsittely käräjäoikeudessa voi venähtää
Osapuolille tarjotaan vapaaehtoista, maksutonta sovittelua ulkopuolisen sovittelijan johdolla
Sovittelija ei ole lainoppinut, vaan asiaan koulutettu maallikko
Ehdotuksen sovittelusta voi tehdä uhri, rikoksesta epäilty, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen
Edut: säästetään aikaa ja rahaa, tekijä ja uhri voivat tavata toisensa vähemmän muodollisesti, sovittelu voi johtaa rangaistuksen lievenemiseen tai siitä luopumiseen, vähentää ruuhkaa käräjäoikeudessa
Henkirikoksia ei voida sovitella

Riita-asian käsittely:

Käräjäoikeus käsittelee rikos- riita- ja hakemusasioita
Riita-asioissa on kysymys yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi vahingonkorvauksesta, perintöriidasta, kaupan purkamisesta, tai huoneiston vuokrasta.
Käräjäoikeudet antavat ulosottokelpoisia tuomioita myös riidattomissa velkomis- ja häätöasioissa.

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksen voi lähettää myös sähköisesti.

Riita-asia käsitellään yleensä yhden tuomarin istunnossa. Valmistelevassa istunnossa riidan osapuolet selvittävät asiaa omasta näkökulmastaan ja riita voidaan sopia
Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet.
Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa.
Istunnossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia.
Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista
Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa.
Ratkaisu toimitetaan pyynnöstä asianosaisille, esimerkiksi sähköpostilla.
Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.
Mikäli ratkaisuun ei haeta muutosta, se tulee lainvoimaiseksi.
Tuomion täytäntöönpanossa voidaan tarvittaessa käyttää ulosottoa

www.oikeus.fi

POHDI ja TUTKI:

A) Mitä tuomioistuinten riippumattomuudella Suomessa tarkoitetaan?
B) Mitä muita vaihtoehtoja rangaistuksissa on sakon ja vankeuden lisäksi?
C) Ota selvää, miten elinkautisesta voi hakea armahdusta.
D) Millaisia etuja sovittelun käytöstä on rikosasian yhteydessä?
E) Mitä eroa on hätävarjelulla ja hätävarjelun liioittelulla?

Loppukertaus. Valitse sopivin vaihtoehto. Oikea rivi kertausmateriaalin lopussa.

Suomessa toimii alioikeuksina:
a) viisi hovioikeutta b) 20 käräjäoikeutta c) korkein oikeus

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa:
a) 15 vuoden iässä b) oikeustoimikelpoisuuden myötä c) 18 -vuotiaana

Kuka on lapsen edunvalvoja?
a) sosiaaliviranomaiset b) tehtävään määrätty edunvalvoja c) lapsen vanhemmat

Mitä muistat 15-vuotiaan saamasta palkasta? a) siitä maksetaan veroa kuten muidenkin palkoista b) nuori saa itse käyttää palkkansa, miten tahtoo c) osa palkasta täytyy antaa vanhemmille

Mikä seuraavista töistä on alle 18-v. nuoren osalta kiellettyä?
a) työ teurastamolla b) mansikoiden poiminta c) kaikki työ mihin liittyy rahan käsittelyä

Työtodistuksessa: a) saa olla vain myönteinen arvio työtaidosta ja käytöksestä b) saadaan kuvailla työntekijää ja työsuhteen loppumisen syytä c) ei saa arvioida työtaitoa ilman pyyntöä asiasta

Nimilain mukaan: a) avopuolisoilla ei voi olla yhteinen sukunimi b) lapselle ei voida antaa yhdistelmäsukunimeä c) aviopuolisoiden on mahdollista keksiä itselleen uusi sukunimi

Vallintarajoitus tarkoittaa, että: a) avopuolisot saavat pitää erossa oman omaisuutensa b) aviopuoliso ei saa vuokrata ilman toisen lupaa perheen kesäasuntoa muille c) kumpikin saa käyttää avioliitossa kummankin henkilökohtaisia tavaroita kuin omiaan

Rikesakko: a) on bruttotulojen perusteella määriteltävä sakko b) on poliisin määräämä samansuuruinen sakko kaikille c) voidaan määrätä käräjäoikeuden tuomiolla

Elinkautinen vankeusrangaistus: a) kestää periaatteessa elämän loppuun asti b) kestää 12 vuotta c) päättyy aina armahdukseen

Käräjäoikeuden johtavaa tuomaria sanotaan nimellä: a) päällikkö b) laamanni c) käräjätuomari

Oppikirjojen kopiointi koulun kopiokoneella: a) on sallittavaa, jos koulun talous on tiukilla b) on tekijänoikeusrikkomus c) on maan tapa

Mikä seuraavista ON avioeste: a) alle 18 vuoden ikä b) sama sukupuoli c) serkkusuhde

Testamentin muotovaatimuksista kannattaa muistaa, että: a) testamentilla tulee olla maistraatin hyväksyntä b) todistajien tulee olla esteettömiä c) testamentin on oltava aina kirjallinen

Perinnöstä: a) maksetaan aina perintöveroa valtiolle b) ei tarvitse maksaa perintöveroa, jos perittäjä on rintaperillinen c) ei makseta veroa, jos perinnön suuruus ei ylitä 20 000 euroa

YH4-kurssiin liittyviä ylioppilastehtäviä

Miten riita-asian oikeuskäsittely etenee? (kevät 2017)
Miten yhtäältä lapsen isyys ja toisaalta huoltajuus määräytyvät Suomen lain mukaan? (kevät 2016)
Millä edellytyksillä Suomen kansalainen on oikeuskelpoinen ja toimintakelpoinen (oikeustoimikelpoinen)? (kevät 2014)
Miten rikos- ja riita-asian oikeuskäsittely eroavat toisistaan? (syksy 2011)
Mitä avio-oikeus tarkoittaa, ja mitä yhteiskunnallisia päämääriä avio-oikeus palvelee? (syksy 2017)
Myymälävarkaus (20 p.) 14-vuotias Aleksi, hänen kaverinsa 18-vuotias Toni sekä tämän 16-vuotias tyttöystävä Emma ovat marketissa alkoholijuomien osastolla. Tonilla on ”jano”, ja hän käskee Aleksia työntämään 12 oluttölkin ”mäyräkoirapakkauksen” mukanaan olevaan kassiin ja kävelemään kassan ohitse maksamatta. Kun Aleksi kieltäytyy, Tonin tyttöystävä Emma ilkkuu Aleksille, että tämä on pelkuri, ja vaatii tekemään, kuten Toni käskee. Lopulta Aleksi suostuu, mutta myymäläetsivä ottaa koko kolmikon kiinni heti kassan jälkeen. Kiinniottotilanteessa Aleksi pudottaa kassinsa lattialle ja osa tölkeistä vahingoittuu. Myös myymäläetsivän silmälasit rikkoutuvat tilanteessa. Arvioi nuorten toimintaa oikeudelliselta kannalta. (kevät 2019)

Tarkastele määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen eroja vuokranantajan ja vuokralaisen kannalta. (kevät 2016)
Mitä velvollisuuksia ostajalla on, kun hän ostaa asunnon vanhasta kerrostalosta? (kevät 2015)
Mitä oikeusturvakeinoja kansalaisella on, kun hän katsoo viranomaisen toimineen väärin tai vastoin hänen oikeuksiaan? (kevät 2009)

Vertaile avioliiton ja avoliiton yhtäläisyyksiä ja eroja oikeudelliselta kannalta. (20p.) (syksy 2018)
Millaisin perustein työsopimus voidaan irtisanoa, entä purkaa? Tarkastele asiaa sekä työntekijän että työnantajan kannalta. (20p.) (syksy 2018)
Millaisiin toimenpiteisiin omaisten tulee ryhtyä, kun heidän läheisensä kuolee? Tarkastele asiaa oikeudelliselta kannalta. (kevät 2011)

antavat ulosottokelpoisia tuomioita myös riidattomissa velkomis- ja häätöasioissa

Riita-asioissa on kysymys yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi vahingonkorvauksesta, perintöriidasta, kaupan purkamisesta, tai huoneiston vuokrasta.

Tärkeitä linkkejä

Tärkeitä linkkejä lukioon hakeville

Muita hyödyllisiä linkkejä

Tietoa Kuopiossa opiskelusta

Opinnäytetöiden tekijöille