Määräaikaisten ja tuntiopettajien palvelussuhteen ehdoista ja palkkauksesta
Päätoiminen - sivutoiminen

Määräaikaisten palkka- ja palvelussuhdetietoa.

Määräaikaisten palkka- ja palvelussuhdetietoa.

Määräaikaisten palkka- ja palvelussuhdetietoa.
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdoista
- Jos PÄÄTOIMISEN tuntiopettajan tuntimäärä on alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osa varsinaisesta palkasta, joka vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
- Jos kunnassa tai kuntayhtymässä on osoitettavissa tarvetta päätoimiselle tuntiopettajalle, tulee toistaiseksi otettu tuntiopettaja määritellä päätoimiseksi.
- Avointa tuntimäärää ei saa käyttää annettaessa virkamääräystä (tuntiopettaja toistaiseksi).
- Jos tarvetta päätoimiselle tuntiopettajalle ei ole, tuntiopettaja on sivutoiminen.
- Tuntiopettajia palkataan silloin kun koulutuksen järjestäjä ei pysty osoittamaan varmuudella viran edellyttämää tuntimäärää
- Perusopetus- ja lukiolaki: Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäynninohjaajia ja muuta henkilöstöä.

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdoista.

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdoista.

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdoista.
Määräaikainen palvelussuhde
Palvelussuhteita koskeva lainsäädäntö lähtee siitä, että määräaikaiset palvelussuhteet ovat poikkeuksia. Toistaiseksi voimassa olevat, vakinaiset palvelussuhteet ovat pääsääntö myös opetus- ja varhaiskasvatusalalla. Virka- tai työsuhde on määräaikainen silloin, kun palvelussuhteen päättymisajankohta on ilmaistu etukäteen.
Jos määräaikaisuudelle on lailliset perusteet, työnantaja voi yleensä melko vapaasti päättää määräaikaisen palvelussuhteen pituudesta. Työnantajalla ei myöskään ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tarjota uutta työtä laillisen määräaikaisuuden päätyttyä.
Määräaikaiselle palvelussuhteelle tulee aina olla laissa säädetty peruste. Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata myös viranhoitomääräykseen tai työsopimukseen. Jos palvelussuhteessa ei ole perusteita määräaikaisuudelle, se on laiton.
Lainsäädäntö ei määritä, monenko peräkkäisen määräaikaisen palvelussuhteen ketju on sallittua: määräaikaisen palvelussuhteen käyttöä on siis aina arvioitava tapauskohtaisesti.
Perusteita määräaikaisuudelle:
- sijaisuus
- kelpoisuuden puuttuminen
- aito tarve määräaikaisuudelle: esimerkiksi projekti tai tietty opetuskokonaisuus
- valmisteilla oleva organisaatiomuutos
- taloudellinen epävarmuus
- harjoittelu
- oma pyyntö
Koko lukuvuoden ajaksi voidaan ensisijaisesti ottaa vain muodollisesti kelpoinen opettaja. Määräaikaiset palkataan vuodesta 2025 alkaen ensimmäisestä veso-päivästä lähtien, eli siitä, kun työ tosiasiallisesti alkaa. Mikäli muodollisesti kelpoisia opettajia ei ole saatavilla, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 23 §).
Jos määräaikainen palvelussuhde alkaa kesken syyskauden ja kestää kevätlukukauden loppuun saakka, työsopimukset tehdään seuraavasti:
Palvelussuhten alkaminen -> palvelussuhteen päättyminen (ohje 29.1.2025)
- elokuu – syyskuu -> palvelussuhde päättyy 31.7.
- lokakuu – tammikuu -> palvelussuhde päättyy 30.6.
- helmikuusta alkaen -> palvelussuhde päättyy koulun työvuoden päättymispäivänä
MÄÄRÄAIKAISTEN OPETTAJIEN JA SIJAISTEN OTTAMINEN SEKÄ VIRKAVAPAUKSIEN
MYÖNTÄMINEN (29.1.2025)