Lomat ja korvaukset
Lomaraha määritellään varsinaisesta palkasta
Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuustyöajassa tai vuosityöajassa, jolloin he eivät kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin. Rehtoriviranhaltijoihin sovelletaan vuosilomalakia.
Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään ei kuulu vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyöajan keskeytyksiin eli koulun loma-aikoihin. Sen sijaan opettajilla on ns. laskennallinen vuosiloma, joka vaikuttaa muun muassa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen maksamiseen laskennallisen vuosiloman ajalta työnantajan sijasta suoraan opettajalle itselleen.
Sairauspäiväraha, äitiysraha, vanhempainraha, määräaikainen kuntoutustuki ja kuntoutusraha maksetaan laskennallisen vuosiloman ajan opettajalle riippumatta siitä, onko hän hakenut virkavapaata vai ei.
Lomaraha
Lomaraha lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.
Lomaraha maksetaan Kuopiossa heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan myös palvelussuhteen päättyessä. Sivutoimisille tuntiopettajille ei makseta lomarahaa. Lomarahan suuruus lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta. Opettajalla ei ole oikeutta sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Lomaraha määritellään varsinaisesta palkasta. Varsinaiseen palkkaan kuuluu:
- Tehtäväkohtainen palkka = hinnoittelutunnus +TVA
- Henkilökohtainen lisä
- Vuosisidonnainen lisä
- Syrjäseutulisä
- Rekrytointilisä
- Koulu- ja oppilaskohtainen lisätehtävä ja taito- ja taideaineiden korvaus
- Siirtymäkauden henkilökohtainen lisä
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa KVTES IV luvun 3 §:n). Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat luvalliset poissaolopäivät, kuten raskaus- tai vanhempainvapaa, vuosiloma ja palkallinen sairausloma ynnä muut päivät, jotka on mainittu virka- ja työehtosopimuksessa.
Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan lomarahan prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tehdään ylempään kokonaislukuun.





Määräaikaisen opettajan lomakorvaus
Lomapäiväkorvaukseen on oikeus koko lukuvuoden työajan palveluksessa ollut määräaikainen päätoiminen opettaja, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan.
Määräaikaisten opettajien asema parani opetusvelvollisuustyöajassa 1.8.2023 alkaen. Osion A 36 § mukaista lomapäiväkorvauksen kerrointa on kasvatettu luvusta 2 lukuun 2,8. Jos opettaja on työssä koko lukuvuoden työajan (veso-päivästä kevätjuhlaan), mutta ei saa kesäkeskeytyksen ja kesän ajalta palkkaa, hänen lomapäiväkorvauksensa kasvaa 20 päivästä 28 päivään. Parannus on 40 %. Osaksi lukuvuotta palkatuilla lomapäiväkerroin kasvaa samalla tavalla. Heillä muutos on vielä suurempi, koska keskeytyspäivien aiheuttama vähennys ei muutu.
Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät. Lukuvuoden työaikaa lyhemmissä palvelussuhteissa kesäkeskeytyspäivien lisäksi myös syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäivät vähentävät lomapäiväkorvausta. Arkipäiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin ”punaiset päivät”, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai.
Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia.
Esimerkkejä:
- Jos opettaja on palkattu koulun lukuvuoden työajaksi (esim. vanhempainvapaan sijaisuus), koko työkausi tuottaa 28 päiväpalkkaa Määräaikainen päätoiminen tuntiopettaja palkataan elokuun veso-päivästä kevätjuhlaan. Hän saa lomapäiväkorvausta 10 kk x 2,8 päivää = 28 päivää. Käytännössä kesäkuu on palkallinen.
2. Määräaikainen päätoiminen tuntiopettaja palkataan elokuun veso-päivästä joulujuhlaan. Hänellä on viikon syysloma. Hän saa lomapäiväkorvausta on 5 x 2,8 päivää – 5 päivää (syysloma) = 9 päivää.
OPETTAJAN JA REHTORIN TIETOPAKETTI2024 - 202514.8.2019