Virkavapaat ja sairauspoissaolot

Palkalliset virka- ja työvapaat

• Sai­raus­loma, pal­kal­li­nen 60 ka­len­te­ri­päi­vää vuo­des­sa
• Syn­nyt­tä­väl­le van­hem­mal­le ras­kaus­raha 40 arki­päi­vää + van­hem­pain­va­paa 32 arki­päi­vää, jos ne pi­de­tään yhtä­jak­soi­se­na
• Ei-syn­nyt­tä­väl­le van­hem­mal­le 32 arki­päi­vää van­hem­pain­va­paa­ta
• Ti­la­päi­nen hoi­to­va­paa, 3 ka­len­te­ri­päi­vää pal­kal­li­se­na kun­nal­la
• Re­ser­vin ker­taus­har­joi­tus ja vä­es­tön­suo­je­lu­kou­lu­tus
• 50- ja 60-vuo­tis­päi­vä
• Oma vih­ki­äis­päi­vä tai pari­suh­teen re­kis­te­röin­ti
• Lähi­o­mai­sen hau­ta­jais­päi­vä
• Kut­sun­ta­päi­vä
• Työn­an­ta­jan mää­rää­mä ter­vey­den­hoi­dol­li­nen tut­ki­mus

Palkattomat virka- ja työvapaat

• Hoi­to­va­paa ja osit­tai­nen hoi­to­va­paa
• Pois­sa­olo pa­kot­ta­vis­ta per­he­syis­tä
• Pois­sa­olo per­heen­jä­se­nen tai muun lä­hei­sen hoi­ta­mi­sek­si
• Opin­to­va­paa
• Useim­mat har­kin­nan­va­rai­set vir­ka- ja työ­va­paat (mm. vuo­rot­te­lu­va­paa)
• Omais­hoi­to­va­paa (enin­tään 5 päi­vää)

Perhevapaauudistus 

Per­he­va­pai­ta kos­ke­va lain­sää­dän­tö uu­dis­tui 1.8.2022

Syn­nyt­tä­väl­lä van­hem­mal­la on oi­keus 40 arki­päi­vä pi­tui­seen ras­kaus­va­paa­seen. Sen li­säk­si mo­lem­mil­la van­hem­mil­la on oi­keus pi­tää van­hem­pain­va­paa­ta 160 arki­päi­vää, jois­ta 63 päi­vää voi­daan luo­vut­taa esi­mer­kik­si toi­sel­le van­hem­mal­le.

Van­hem­pain­va­pai­ta voi pi­tää kor­kein­taan nel­jäs­sä jak­sos­sa, ja yh­den jak­son on ol­ta­va vä­hin­tään 12 arki­päi­vää. Van­hem­pain­va­paat täy­tyy pi­tää en­nen kuin lap­si täyt­tää 2 vuot­ta. Työn­an­ta­jal­le per­he­va­pai­den pi­tä­mi­ses­tä täy­tyy il­moit­taa vii­meis­tään 2 kk en­nen va­paal­le jää­mis­tä. Pal­kal­li­suus edel­lyt­tää vir­ka­va­paan ha­ke­mis­ta

Kai­kis­sa ope­tus­alan so­pi­muk­sis­sa on so­vit­tu, että syn­nyt­tä­vä van­hem­pi saa pal­kal­lis­ta ras­kaus­va­paa­ta 40 arki­päi­vää ja pal­kal­lis­ta van­hem­pain­va­paa­ta 32 arki­päi­vää. Muu kuin syn­nyt­tä­vä van­hem­pi saa pal­kal­lis­ta van­hem­pain­va­paa­ta 32 arki­päi­vää.

Pal­kal­li­sen ras­kaus- ja van­hem­pain­va­paan ai­ka­na työn­te­ki­jä saa sa­man pal­kan, jon­ka hän oli­si saa­nut ol­les­saan töis­sä. Tä­män jäl­keen mo­lem­mil­la van­hem­mil­la on oi­keus saa­da Ke­lal­ta van­hem­pain­ra­haa. Tar­kem­mat tie­dot saat Ke­lal­ta.

Jos syn­nyt­tä­vän van­hem­man pal­kal­li­set ras­kaus- ja van­hem­pain­va­paat osu­vat las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man ajal­le tai kesä­va­paa­jak­sol­le, pi­tää työn­an­ta­jan mak­saa hä­nel­le Ke­lan päi­vä­ra­haa vas­taa­va osuus täl­tä ajal­ta.

Van­hem­pain­va­pai­den jak­so­tus kan­nat­taa suun­ni­tel­la hy­vin ja olla etu­kä­teen yh­tey­des­sä esi­hen­ki­löön.

Koko­nais­suun­ni­tel­man te­ke­mi­nen KVTES V luku 6 §

• Työn­an­ta­jal­le on py­rit­tä­vä il­moit­ta­maan ras­kaus­va­paa­ta ja van­hem­pain­va­paa­ta ha­et­ta­es­sa, mil­loin ja mil­lä ta­voin jak­sot­ta­en per­heen on tar­koi­tus käyt­tää ras­kaus­va­paa­ta ja van­hem­pain­va­paa­ta

Ras­kaus-ja van­hem­pain­va­paa kesä­kes­key­tyk­sen ai­ka­na OV­TES osio A 41, so­vel­ta­mis­ohje 2 ja 3 mom.

• Per­he­va­pai­ta (ras­kaus- ja van­hem­pain­va­paa) kos­ke­vien sai­raus­va­kuu­tus­lain 1.8.2022 voi­maan tu­le­vien muu­tok­sien vuok­si KE­LAn van­hem­pain­päi­vä­ra­ho­ja ei mak­se­ta, mi­kä­li hen­ki­lö saa palk­kaa.

Sil­tä osin, kun ras­kaus­ra­haan oi­keu­te­tun opet­ta­ja­vi­ran­hal­ti­jan pal­kal­li­nen ras­kaus- ja/tai van­hem­pain­raha­kau­si (OV­TES A osio 40 a § ja KVTES V 7 §ja 8 §) osit­tain tai ko­ko­naan si­joit­tuu 16.6. al­ka­van las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man tai kesä­va­paa­jak­son 34 en­sim­mäi­sen arki­päi­vän ajal­le, työn­an­ta­ja mak­saa mai­nit­tu­jen ras­kaus- ja/tai van­hem­pain­raha­kau­den osal­ta var­si­nai­sen pal­kan li­säk­si sai­raus­va­kuu­tus­lain mu­kai­sen päi­vä­raha­o­suu­den opet­ta­jal­le var­si­nai­seen palk­kaan kuu­lu­mat­to­ma­na pal­kan­o­sa­na.

• Em. edel­lyt­tää, että ras­kaus- ja van­hem­pain­va­paa­ta var­ten ha­e­taan vir­ka­va­paa­ta.

Mis­tä tie­toa per­he­va­pais­ta?

• Sai­raus­va­kuu­tus­laki 9 luku – van­hem­pain­päi­vä­ra­hat
• Työ­so­pi­mus­laki 4 luku – per­he­va­paat
• KELA – van­hem­pain­päi­vä­ra­hat
• KE­LAn las­ku­ri ras­kaus- ja van­hem­pain­raha­päi­vis­tä
• Työ- ja vir­ka­ehto­so­pi­muk­set OV­TES ja KVTES
• KVTES 2022 – 2025 yleis­kir­jeet

Jos sairastun

Työ­pai­koil­la pi­tää olla yh­tei­ses­ti so­vi­tut käy­tän­nöt sii­tä, mi­ten toi­mi­taan, kun sai­ras­tu­taan. Työn­te­ki­jäl­lä ja vi­ran­hal­ti­jal­la on vel­vol­li­suus il­moit­taa sai­ras­tu­mi­ses­taan soit­ta­mal­la työn­an­ta­jal­le ja esi­mie­hel­lä on ta­kai­sin­soit­to­vel­voi­te. –Teks­ti­vies­til­lä il­moit­ta­mi­nen ei ole riit­tä­vä tapa. Myös sai­raus­pois­sa­olon ai­ka­na esi­hen­ki­löl­lä on huo­leh­ti­mis­vel­voi­te.

Työn­an­ta­jal­la on oi­keus pyy­tää sai­raus­to­dis­tus­ta jo en­sim­mäi­ses­tä pois­sa­olo­päi­väs­tä. Lää­kä­rin­to­dis­tus on toi­mi­tet­ta­va vii­kon si­säl­lä. Työn­an­ta­jal­la on myös oi­keus edel­lyt­tää, että to­dis­tus on työ­ter­veys­huol­lon lää­kä­ril­tä.

Esi­mies voi hy­väk­syä sai­raus­pois­sa­oloa yh­teen­sä enin­tään 7 ka­len­te­ri­päi­vää il­man lää­kä­rin­to­dis­tus­ta. Ohje on voi­mas­sa tois­tai­sek­si.

Pois­sa­olo sai­rau­den vuok­si omal­la il­moi­tuk­sel­la voi­daan hy­väk­syä, jos syy­nä on fluns­sa, inf­lu­ens­sa, vat­sa­tau­ti tms. in­fek­ti­o­tau­ti. Jos ei ole sel­ke­ää tar­vet­ta voin­nin pe­rus­teel­la ha­keu­tua lää­kä­ril­le tai hoi­ta­jal­le, on pa­rem­pi köl­lö­tel­lä ko­to­na vil­tin alla. Jos voin­ti huo­no­nee, tu­lee ha­keu­tua hoi­toon.

• Kuo­pi­on ohje

Muu­tos Kuo­pi­on sai­raus­pois­sa­olo-oh­jee­seen 15.2.2018

• Esi­mies (hä­nen si­jai­sen­sa tai muu työ­yk­si­kön vas­tuu­hen­ki­lö) voi an­taa lu­van pois­sa­o­loon yh­den­jak­soi­ses­ti kah­dek­si päi­väk­si ker­ral­laan.
• Ter­vey­den­hoi­ta­jan tai lää­kä­rin an­ta­mia sai­raus­loma­to­dis­tuk­sia täl­tä ajal­ta ei tar­vi­ta eikä niil­lä voi kor­va­ta il­moit­ta­mis­ta esi­mie­hel­le.
• Tämä sai­raus­pois­sa­olo-oh­jeen muu­tos ei kos­ke hoi­toon­oh­jaus­ti­lan­tei­ta ja tar­vit­ta­es­sa esi­mies voi aina vaa­tia lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen jo en­sim­mäi­ses­tä pois­sa­olo­päi­väs­tä.

Sairauspoissaolon ajan palkka

Edel­ly­tyk­se­nä pal­kan saa­mi­sel­le sai­rau­den ajal­ta on, että pal­ve­lus­suh­de on vä­lit­tö­mäs­ti en­nen sai­raus­pois­sa­oloa jat­ku­nut vä­hin­tään 60 ka­len­te­ri­päi­vää. Jos pal­ve­lus­suh­de on kes­tä­nyt ly­hem­män ajan, opet­ta­jal­la on oi­keus sa­man ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na saa­da sai­raus­pois­sa­olon ajal­ta vä­hin­tään var­si­nai­nen palk­kan­sa 14 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta, min­kä jäl­keen ei suo­ri­te­ta mi­tään palk­ka­e­tu­ja. Pal­kan mak­sa­mi­nen edel­lyt­tää li­säk­si, että opet­ta­jan vi­ran­toi­mi­tus tai työ­suh­de on jo tosi­a­si­al­li­ses­ti al­ka­nut eli opet­ta­ja ol­lut työs­sä työ­pai­kal­la en­nen sai­ras­tu­mis­taan.

Sa­man ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na on oi­keus saa­da sai­raus­pois­sa­olon ajal­ta täy­si palk­ka 60 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta ja sen jäl­keen kak­si kol­mas­osaa 120 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta. Li­säk­si voi­daan har­kin­nan pe­rus­teel­la mak­saa enin­tään kak­si kol­mas­osaa pal­kas­ta enin­tään 185 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta.

Jos sai­raus joh­taa eläk­keel­le jää­mi­seen tai mää­rä­ai­kai­sen kun­tou­tus­tuen saa­mi­seen, oi­keus sai­raus­ajan palk­kaan päät­tyy 180 ka­len­te­ri­päi­vän jäl­keen, vaik­ka ka­len­te­ri­vuo­si oli­si vaih­tu­nut. Näis­sä ta­pauk­sis­sa ota aina yh­teys luot­ta­mus­mie­heen.

Jos sairastun kesällä

Suu­ri osa opet­ta­jis­ta on ope­tus­vel­vol­li­suu­teen tai vuo­si­tun­tei­hin pe­rus­tu­vas­sa työ­aika­jär­jes­tel­mäs­sä, jo­hon ei kuu­lu vuo­si­loma­oi­keut­ta. Hei­dän ei ole mah­dol­lis­ta siir­tää sai­rau­den ta­kia ”kesä­lo­maan­sa” pi­det­tä­väk­si myö­hem­min. Sen täh­den opet­ta­jien ei ole pak­ko ha­kea sai­raus­pois­sa­oloa oppi­lai­tok­sen kesä­kes­key­tys­a­jak­si, vaik­ka he oli­si­vat sil­loin työ­ky­vyt­tö­miä ja heil­lä oli­si oi­keus sai­raus­päi­vä­ra­haan.

Las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man päi­viä ei las­ke­ta sai­raus­pois­sa­olon, työ­tapa­tur­man, am­mat­ti­tau­din eikä elä­ke­ta­pah­tu­maan tai kun­tou­tuk­seen joh­ta­van sai­rau­den pal­kal­lis­ten sai­raus­päi­vien luku­mää­rään. Sen si­jaan sai­raus­päi­vik­si las­ke­taan las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man ulko­puo­lel­le jää­vät sel­lai­set päi­vät, joik­si opet­ta­ja ei ole ha­ke­nut vir­ka­va­paut­ta, jos vir­ka­va­paa on al­ka­nut en­nen kesä­kes­key­tyk­sen al­kua ja jat­kuu sen pää­tyt­tyä.

Kun lapsi sairastuu

Kun alle 12-vuo­ti­as tai vam­mai­nen lap­si sai­ras­tuu äkil­li­ses­ti, on lap­sen van­hem­mal­la, huol­ta­jal­la tai sa­mas­sa ta­lou­des­sa va­ki­tui­ses­ti asu­val­la oi­keus saa­da ti­la­päis­tä hoi­to­va­paa­ta lap­sen hoi­don jär­jes­tä­mi­sek­si tai hoi­ta­mi­sek­si enin­tään 4 työ­päi­vää. Oi­keus va­paa­seen on lap­si- ja sai­raus­koh­tai­nen. Van­hem­mat voi­vat ja­kaa ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan 4 päi­vää.

Ti­la­päi­sel­tä hoi­to­va­paal­ta mak­se­taan palk­ka enin­tään 3 pe­räk­käi­sel­tä ka­len­te­ri­päi­väl­tä lap­sen sai­ras­tu­mi­ses­ta lu­kien. Jos lap­si sai­ras­tuu kes­ken päi­vän per­jan­tai­na, pal­kal­li­sia päi­viä ovat lau­an­tai, sun­nun­tai ja maa­nan­tai. Va­paa­ta voi pi­tää täy­det 4 työ­päi­vää, jol­loin tiis­tai, kes­ki­viik­ko ja tors­tai ovat pal­kat­to­mia.

Pää­toi­mi­sel­la tun­ti­o­pet­ta­jal­la ja mää­rä­ai­kai­sel­la opet­ta­jal­la on oi­keus 3 pal­kal­li­seen hoi­to­päi­vään, jos pal­ve­lus­suh­de on kes­tä­nyt vä­hin­tään 60 ka­len­te­ri­päi­vää.

Jos lap­si jou­tuu äkil­li­sen­kin sai­rau­den ta­kia sai­raa­la­hoi­toon, kat­so­taan, että lap­sen hoi­to on jär­jes­tet­ty sai­raa­las­sa eikä van­hem­mil­la ole oi­keut­ta pal­kal­li­seen vir­ka­va­pau­teen.

Etu­kä­teen tie­dos­sa ole­va lap­sen sai­raa­la­hoi­to tai lää­kä­ril­lä käy­mi­nen ei täy­tä ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan edel­ly­tyk­siä. Näis­sä ta­pauk­sis­sa van­hem­mil­la voi olla oi­keus pal­kat­to­maan pois­sa­o­loon pa­kot­ta­vis­ta per­he­syis­tä.

Perhevapaat ja hoitovapaa

Pal­kat­to­mat per­he­va­paat ei­vät ole har­kin­nan­va­rai­sia vir­ka­va­pai­ta. Nii­den ha­ke­mis­ta ja myön­tä­mis­tä mää­rit­tä­vät mää­räyk­set ja sään­nök­set on kir­jat­tu työ­so­pi­mus­la­kiin ja ne tu­lee myön­tää ha­ke­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Van­hem­mil­la on oi­keus itse va­li­ta pal­kat­to­mien per­he­va­pai­den al­ka­mis- ja päät­ty­mis­ajan­koh­dat, jos he nou­dat­ta­vat nii­den ha­ke­mis­ta, pi­tuut­ta ja jak­sot­ta­mis­ta kos­ke­via sää­dök­siä ja mää­räyk­siä.

Hoi­to­va­paa­ta on oi­keus saa­da sii­hen saak­ka, kun lap­si täyt­tää kol­me vuot­ta. Alle kou­lu­i­käi­sen otto­lap­sen van­hem­mat voi­vat olla hoi­to­va­paal­la sii­hen saak­ka, kun lap­si täyt­tää 3 vuot­ta tai niin kau­an, että lap­sek­si ot­ta­mi­ses­ta on ku­lu­nut 2 vuot­ta.

Per­he­va­pai­ta on ha­et­ta­va yleen­sä vii­meis­tään 2 kuu­kaut­ta en­nen va­paan ai­ot­tua al­ka­mis­ta. Vir­ka­suh­teis­ten on ha­et­ta­va vir­ka­va­paa­ta kir­jal­li­ses­ti ja työ­suh­teis­ten on to­dis­teel­li­ses­ti il­moi­tet­ta­va työn­an­ta­jal­le työ­va­paas­ta.

Jos opet­ta­jal­la ei ole oi­keut­ta vuo­si­lo­maan, hä­nen ei tar­vit­se ha­kea vir­ka­va­paa­ta kesä­kes­key­tys­a­jak­si.

Osittainen hoitovapaa

Osit­tais­ta hoi­to­va­paa­ta voi saa­da sii­hen saak­ka, kun pe­rus­kou­lus­sa ole­van lap­sen toi­nen luku­vuo­si päät­tyy tai pi­den­ne­tyn oppi­vel­vol­li­suu­den pii­ris­sä ole­van lap­sen kol­mas luku­vuo­si päät­tyy. Osit­tais­ta hoi­to­va­paa­ta pi­tää ha­kea vii­meis­tään 2 kuu­kaut­ta en­nen ai­ot­tua va­paan aloit­ta­mis­ta.

Va­paan pi­tä­mi­ses­tä ja pi­tuu­des­ta so­vi­taan työn­an­ta­jan kans­sa. Ope­tus­vel­vol­li­suus­työ­a­jas­sa ole­van opet­ta­jan osit­tai­nen hoi­to­va­paa to­teu­te­taan si­ten kuin työn­an­ta­ja ja opet­ta­ja sii­tä so­pi­vat. So­pi­mus kan­nat­taa teh­dä kir­jal­li­se­na. Jos so­pi­muk­seen ei pääs­tä, opet­ta­jan ope­tus­tun­ti­mää­räk­si vah­vis­te­taan esi­mer­kik­si kes­ki­mää­rin 18 tun­tia vii­kos­sa (luo­kan­o­pet­ta­ja opv 24). Mi­kä­li osit­tai­sen hoi­to­va­paan joh­dos­ta opet­ta­jal­la on luku­jär­jes­tyk­ses­sä ope­tuk­se­ton päi­vä, se ei ole va­paa­päi­vä (OV­TES Osio A §32: opet­ta­jal­la on 190 työ­päi­vää).

Tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä

Vi­ran­hal­ti­jal­la ja työn­te­ki­jäl­lä on oi­keus ti­la­päi­seen pois­sa­o­loon työs­tä, jos hä­nen läs­nä­o­lon­sa on vält­tä­mä­tön­tä per­het­tä koh­dan­neen, sai­rau­des­ta tai on­net­to­muu­des­ta joh­tu­van en­nal­ta ar­vaa­mat­to­man ja pa­kot­ta­van syyn vuok­si.

Täl­löin vir­ka­va­paus on pal­ka­ton­ta. Kela voi mak­saa eri­tyis­hoi­to­ra­haa.

Omaishoitovapaa

1.8.2022 al­ka­en vi­ran­hal­ti­jal­la/työn­te­ki­jäl­lä on oi­keus omais­hoi­to­va­paa­seen. Omais­hoi­to­va­paa on pal­ka­ton vir­ka­va­paa

Työ­so­pi­mus­laki 4 luku 7B§:

• Enin­tään 5 päi­vää.
• Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tai tuen tar­jo­a­mi­sek­si omai­sel­le tai työ­te­ki­jän kans­sa sa­mas­sa ta­lou­des­sa asu­val­le lä­hei­sel­le tai saat­to­hoi­toon osal­lis­tu­mi­sek­si.
• Omai­nen: työn­te­ki­jän lap­si, van­hem­pi, avio- ja avo­puo­li­so sekä työn­te­ki­jän kans­sa re­kis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ole­va.
• Il­moi­tet­ta­va työn­an­ta­jal­le omais­hoi­to­va­paas­ta ja sen ar­vi­oi­dus­ta kes­tos­ta niin pian kuin mah­dol­lis­ta. Työn­an­ta­jan pyyn­nös­tä esi­tet­tä­vä luo­tet­ta­va sel­vi­tys pois­sa­olon pe­rus­tees­ta.

Osittainen työkyky

Jos työn­te­ki­jä on es­ty­nyt tapa­tur­man tai sai­rau­den vuok­si te­ke­mään va­kiin­tu­nut­ta teh­tä­vään­sä, tar­jo­taan muu­ta työ­tä hä­nen ter­veyt­tään vaa­ran­ta­mat­ta. Ky­sees­sä on ly­hyt­kes­toi­nen, aina mää­rä­ai­kai­nen kor­vaa­va työ.

Kor­vaa­van työn toi­min­ta­mal­li mah­dol­lis­taa työs­sä jat­ka­mi­sen sai­raus­pois­sa­olon vaih­to­eh­to­na tai se ma­dal­taa kyn­nys­tä pa­la­ta sai­raus­pois­sa­olon jäl­keen työ­hön. Sai­raus­pois­sa­oloa ei syn­ny lain­kaan tai se jää ly­hy­em­mäk­si. Pal­kal­li­set sai­raus­pois­sa­olo­päi­vät ovat näin käy­tet­tä­vis­sä esi­mer­kik­si sii­hen ajan­koh­taan, kun nii­tä tar­vi­taan ope­raa­ti­os­ta toi­pu­mi­seen. Toi­min­ta­mal­lin mu­kai­nen työ voi kes­tää yh­des­tä päi­väs­tä kah­dek­saan viik­koon.

Kor­vaa­van työn jär­jes­te­ly pe­rus­tuu va­paa­eh­toi­suu­teen. Työn­te­ki­jän ei tar­vit­se ot­taa tar­jot­tua työ­tä vas­taan, jos se ei mah­dol­lis­ta toi­pu­mis­ta.

Yh­des­sä so­vi­tut käy­tän­nön jär­jes­te­lyt seu­ran­toi­neen kir­ja­taan ESS- jär­jes­tel­mään. Esi­hen­ki­lö voi voi pyy­tää työ­ter­veys­lää­kä­ril­tä lau­sun­non kor­vaa­van työn so­vel­tu­vuu­des­ta, jos on pe­rus­tel­tu epäi­ly jär­jes­te­lyn tur­val­li­suu­des­ta.

Kor­vaa­van työn jak­son ai­ka­na työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan var­si­nai­ses­ta työs­tä mak­set­ta­vaa palk­kaa. Myös työ­suh­teen edut ja työn­an­ta­jan vel­vol­li­suu­det jat­ku­vat.

Työn­te­ki­jän työ­aika on pää­sään­töi­ses­ti nor­maa­li työ­aika. Työ­ai­kaa voi­daan ke­ven­tää ti­la­päi­ses­ti 50 %:iin var­si­nai­ses­ta työ­a­jas­ta ja nos­taa työ­aika täy­dek­si kor­vaa­van työn jak­son ai­ka­na. Mi­kä­li työn­te­ki­jän työ­kyky ei kor­vaa­van työn jak­son jäl­keen rii­tä omaan työ­hön, vaih­to­eh­dot jat­kol­le löy­ty­vät Työ­ky­vyn tuen toi­min­ta­mal­lis­ta.

Kor­vaa­vaa työ­tä voi­daan teh­dä myös etä­työ­nä tai kou­lut­tau­tu­mal­la. Näis­tä vaih­to­eh­dois­ta teh­dään tar­vit­ta­vat mer­kin­nät jär­jes­tel­miin. Myös seu­ran­nas­ta esi­hen­ki­lön ja työn­te­ki­jän vä­lil­lä so­vi­taan. Esi­hen­ki­lö ar­vi­oi si­jais­tar­peen työn luon­teen ja työ­yh­tei­sön kokonais­ti­lan­teen pe­rus­teel­la, kun työn­te­ki­jä te­kee kor­vaa­vaa työ­tä.

Myös muut pal­ve­lus­suh­teen eh­dot py­sy­vät kor­vaa­van työn toi­min­ta­mal­lin mu­kai­sis­sa jär­jes­te­lyis­sä muut­tu­mat­to­mi­na. Uu­sia työ­so­pi­muk­sia tai vi­ran­hoi­to­mää­räyk­siä ei teh­dä.

Opettajien palkattomat virka- ja työvapaat

Luku­vuo­den pal­ka­ton va­paa tu­lee ha­kea ajal­le 1.8. –31.7.

Pal­ka­ton vir­ka­va­paa vai­kut­taa jat­kos­sa kesä­kes­key­tys­ajan palk­kaan. Mää­räys ei kos­ke ras­kaus­va­pai­ta, van­hem­pain­va­pai­ta, hoi­to­va­paan 1. jak­soa eikä sai­raus­pois­sa­oloa. Mää­räys ei kos­ke myös­kään pal­kat­to­man vir­ka­va­paan en­sim­mäis­tä 60 ka­len­te­ri­päi­vää. Kesä­kes­key­tys­ajan pal­kas­ta vä­hen­net­tä­vien päi­vien mää­rä las­ke­taan 60 ka­len­te­ri­päi­vän jäl­keen kaa­val­la vir­ka­va­paa­seen si­säl­ty­neet kou­lun työ­päi­vät (ma-pe) x 0,1. Kesä­kes­key­tys­ajan pal­kan vä­hen­nys­tä ei teh­dä, jos vir­ka­va­paa kes­tää 12 kuu­kaut­ta tai las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man al­kuun (16.6.) saak­ka. (Osio A 37 § 4 mom.)

 HUOM. ks. Kuo­pi­on ohje 

Pal­kat­to­man vir­ka­va­paan vai­ku­tus ly­hy­en kes­key­tys­ajan palk­kaan muut­tui 1.8.2023 al­ka­en. Muu­tok­sen jäl­keen kes­key­tys­ajan pal­kan saa­mi­sen eh­to­na on, että sitä en­nen tai sen jäl­keen on vä­hin­tään 15 työ­päi­vää vi­ran­hoi­toa. Palk­ka­oi­keus ly­hyt­ai­kai­sel­la kes­key­tyk­sel­lä on myös sil­loin, kun sitä en­nen ja jäl­keen on ol­lut yh­teen­sä vä­hin­tään 15 työ­päi­vää vi­ran­hoi­toa.

Mää­räys­tä so­vel­le­taan, jos pal­ka­ton vir­ka­va­paa en­nen ly­hyt­ai­kais­ta kes­key­tys­ai­kaa edel­tä­vää
vi­ran­toi­mi­tus­ta on kes­tä­nyt yli vii­kon ajan. Opet­ta­jan kor­kein­taan yh­den vii­kon pal­ka­ton vir­ka­va­paa en­nen ly­hyt­ai­kais­ta kes­key­tys­ai­kaa ei vai­ku­ta ly­hyt­ai­kai­sen kes­key­tys­ajan palk­ka­oi­keuk­siin.

Vuo­rot­te­lu­va­paan ha­ke­mi­nen: Jos ha­ki­ja on syys­luku­kau­den vuo­rot­te­lu­va­paal­la, va­paa on ha­et­ta­va luku­vuo­den suun­nit­te­lu­päi­väs­tä ja päät­ty­mis­päi­vä on 31.12. Jos ha­ki­ja on ke­vät­luku­kau­den vuo­rot­te­lu­va­paal­la, va­paan al­ka­mis­päi­vä on 1.1. ja päät­ty­mis­päi­vä 15.6.

• Pal­kat­to­mat vir­ka­va­paat Kuo­pi­on ohje

Harkinnanvarainen virkavapaa yksityisellä syyllä

Har­kin­nan­va­rai­sen vir­ka­va­paan myön­tä­mi­nen ei ole it­ses­tään­sel­vyys. Työn­an­ta­ja myön­tää vir­ka­va­paan ano­muk­ses­ta. Kysy siis aina asi­aa en­sin esi­mie­hel­tä­si. Jos ha­lu­at vir­ka- tai työ­va­paa­ta jos­tain muus­ta kuin ai­em­min mai­ni­tuis­ta syis­tä, työn­an­ta­jal­la on oi­keus har­ki­ta, mak­se­taan­ko va­paan ajal­ta palk­kaa, ja jos mak­se­taan, min­kä ver­ran. Työn­an­ta­ja voi myös päät­tää, myön­ne­tään­kö va­paa­ta yli­pää­tään.

Opet­ta­jien tasa­puo­li­nen koh­te­lu edel­lyt­tää, että har­kin­nan­va­rais­ten vir­ka­va­pai­den myön­tä­mi­sen peri­aat­teis­ta on neu­vo­tel­tu työn­an­ta­jan ja hen­ki­lös­tön kes­ken ja neu­vot­te­lu­jen tu­lok­se­na on luo­tu peri­aat­teet har­kin­nan­va­rais­ten vir­ka­va­pai­den myön­tä­mi­sen pe­rus­teis­ta, pal­kal­li­suu­des­ta ja esi­mer­kik­si va­paa­päi­vien mu­kaan lu­ke­mi­ses­ta. Pää­peri­aat­tei­den tu­lee olla koko hen­ki­lös­tön tie­dos­sa.

Har­kin­nan­va­rai­nen vir­ka­va­paa myön­ne­tään opet­ta­jan ha­ke­muk­sen mu­kaan tai hy­lä­tään. Jos työn­an­ta­ja pi­tää mah­dol­li­se­na myön­tää vir­ka­va­paa ha­et­tua ly­hem­pä­nä tai pi­dem­pä­nä, pi­tää opet­ta­jan teh­dä uusi ha­ke­mus tai an­taa kir­jal­li­nen suos­tu­mus muuk­si ajak­si myön­net­tä­vään vir­ka­va­paa­seen.