Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuustyöajassa tai vuosityöajassa, jolloin he eivät kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin. Rehtoriviranhaltijoihin sovelletaan vuosilomalakia.
Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään ei kuulu vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyöajan keskeytyksiin eli koulun loma-aikoihin. Sen sijaan opettajilla on ns. laskennallinen vuosiloma, joka vaikuttaa muun muassa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen maksamiseen laskennallisen vuosiloman ajalta työnantajan sijasta suoraan opettajalle itselleen.
Sairauspäiväraha, äitiysraha, vanhempainraha, määräaikainen kuntoutustuki ja kuntoutusraha maksetaan laskennallisen vuosiloman ajan opettajalle riippumatta siitä, onko hän hakenut virkavapaata vai ei.
Lomaraha
Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Lomaraha maksetaan myös palvelussuhteen päättyessä. Sivutoimisille tuntiopettajille ei makseta lomarahaa. Lomarahan suuruus lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta. Opettajalla ei ole oikeutta sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Lomaraha määritellään varsinaisesta palkasta. Varsinaiseen palkkaan kuuluu:
- Tehtäväkohtainen palkka = hinnoittelutunnus +TVA
- Henkilökohtainen lisä
- Vuosisidonnainen lisä
- Syrjäseutulisä
- Rekrytointilisä
- Koulu- ja oppilaskohtainen lisätehtävä ja taito- ja taideaineiden korvaus
- Siirtymäkauden henkilökohtainen lisä
Määräaikaisen opettajan lomakorvaus
Lomapäiväkorvaukseen on oikeus koko lukuvuoden työajan palveluksessa ollut määräaikainen päätoiminen opettaja, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan.
Määräaikaisten opettajien asema parani opetusvelvollisuustyöajassa 1.8.2023 alkaen. Osion A 36 § mukaista lomapäiväkorvauksen kerrointa on kasvatettu luvusta 2 lukuun 2,8. Jos opettaja on työssä koko lukuvuoden työajan (veso-päivästä kevätjuhlaan), mutta ei saa kesäkeskeytyksen ja kesän ajalta palkkaa, hänen lomapäiväkorvauksensa kasvaa 20 päivästä 28 päivään. Parannus on 40 %. Osaksi lukuvuotta palkatuilla lomapäiväkerroin kasvaa samalla tavalla. Heillä muutos on vielä suurempi, koska keskeytyspäivien aiheuttama vähennys ei muutu.
Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät. Lukuvuoden työaikaa lyhemmissä palvelussuhteissa kesäkeskeytyspäivien lisäksi myös syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäivät vähentävät lomapäiväkorvausta. Arkipäiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin ”punaiset päivät”, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai.
Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia.
Määräaikaisuuden kesto
Koko lukuvuoden ajaksi 1.8. – 31.7. voidaan ensisijaisesti ottaa vain muodollisesti kelpoinen opettaja. Mikäli muodollisesti kelpoisia opettajia ei ole saatavilla, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 23 §).
Jos määräaikainen palvelussuhde alkaa kesken syyskauden ja kestää kevätlukukauden loppuun saakka, työsopimukset tehdään seuraavasti:
Palvelussuhten alkaminen -> palvelussuhteen päättyminen
- 1.8. – 30.9. -> palvelussuhde päättyy 31.7.
- 1.10. – 31.1. -> palvelussuhde päättyy 30.6.
- 1.2. alkaen -> palvelussuhde päättyy koulun työvuoden päättymispäivänä