Lukiokoulutuksen jälkeen voi hakea opiskelemaan ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa (ammattikorkeakoulu (AMK) tai yliopisto). Lisäksi on erillisiä vapaan sivistystyön tarjoamia koulutuksia, joihin voi hakeutua.
Lukion jälkeen voi hakea lukiopohjaiseen ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisiin tutkintoihin haetaan yleensä lukion päättötodistuksella. Työkokemuksesta voi saada pisteitä hakiessa ammatilliseen koulutukseen. Joillain aloilla voi olla lisäksi tai ainoastaan pääsy- tai soveltuvuuskokeet. Opintopolku- portaalista saa lisätietoa ammatilliseen koulutukseen hakemisesta (verkossa: https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatillisen-koulutuksen-valintaperusteet-yhteishaussa/valintaperusteet-lukiopohjaisiin-ammatillisiin-perustutkintoihin/ luettu 7.7.2020). Ammatilliseen koulutukseen haettaessa haetaan yleensä suorittamaan perustutkintoa ja opiskellessa sitä valitaan osaamisala. Joillain aloilla voi hakea suoraan opiskelemaan osaamisalaa.
Korkeakouluopinnoissa on pääsääntöisesti kaksi valintalinjaa: todistusvalinta ja valintakoevalinta. Suurin osa sisäänotosta tapahtuu todistusvalinnalla. Ammattikorkeakouluun todistusvalinnassa voi hakea ylioppilastutkintotodistuksella tai ammatillisen perustutkinnon todistuksella. Todistusvalinnassa saa samat pisteet reaaliaineista riippumatta hakukohteesta toisin kuin yliopistoon haettaessa.
Todistusvalinnan lisäksi on aina mahdollisuus hakea valintakokeen kautta. Syksyllä 2019 otettiin käyttöön AMK-valintakoe, jolloin samaa valintakoetta käytetään suurimpaan osaan ammattikorkeakoulun aloille haettaessa (poikkeuksena kulttuuriala). Jollain aloilla käytetään myös todistusvalinnan ja pääsykokeen yhdistelmää opiskelijavalinnassa. Yliopistoon todistusvalinnassa voi hakea ylioppilastutkintotodistuksella. Yliopistoon on myös valintakoevalinta (koepistevalinta). Tätä vaihtoehtoa käyttävät kaikki, joilla ei ole ylioppilastutkintoa, mutta jotka täyttävät hakukriteerit. Valintakoeväylä on mahdollinen myös kaikille, joilla ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat eivät riitä valintaan. Sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon on useisiin koulutusohjelmiin myös avoimen väylä eli yksittäisiä opiskelijoita pääsee tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan tarpeeksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa koulutusohjelmaan kuuluvia opintoja.
Ylioppilastutkintotodistuksella haettaessa koulutusohjelmassa ilmoitetaan, mitkä ylioppilastutkinnon aineet huomioidaan haussa. Näihin on hyvä tutustua jo itseä kiinnostavien hakukohteiden osalta, mutta tärkeintä on silti löytää lukiossa itseään kiinnostavat aineet ja opiskella niitä. Samoin jatko-opintoihin tutustutaan koko lukio-opintojen ajan, joten lukioaikana on aikaa löytää omat ammatilliset kiinnostuksen kohteet.
Yliopiston todistusvalinnat voivat antaa valinnan mahdollisuuksia pisteytyksessä käytettävien aineiden suhteen: esimerkiksi oikeustieteiselle alalle todistusvalinnassa katsotaan äidinkieli ja neljä muuta ainetta (aineiden pisteytykset näkyvät taulukosta: https://www.oikeustieteet.fi/pisteytys/). Toisaalta joillekin aloille voi olla tarkasti määritetty, mitkä aineet todistusvalinnassa otetaan huomioon: esimerkiksi lääketieteelliselle alalle todistusvalinnassa katsotaan äidinkieli, matematiikka (pitkä tai lyhyt), biologia, kemia ja kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta seuraavista: fysiikka, enintään yksi ainereaali, enintään yksi kieli (tarkemmin: https://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/todistusvalinta-2020)
Joillekin aloille voi olla todistusvalinnassa niin sanottuja kynnysehtoja. Luonnontieteissä esimerkiksi Luonnonvarat ja ympäristö – (Jyväskylän yliopisto) ja Ympäristö- ja biotieteet (Itä-Suomen yliopisto) – aloille kynnysehtona on fysiikka tai kemia suoritettu hyväksytysti.
Koulutusvalinnoissa on eroja, joten tarkemmat hakukriteerit on aina syytä tarkistaa kyseisen koulutuksen osalta.
SuuntaviivojaOP01 Minä opiskelijana 15.3.2017