6.1 Itsetuntemuksen määrittelyä

Itse­tun­te­mus on tu­tus­tu­mis­ta it­seen­sä, ym­mär­rys­tä omas­ta it­ses­tä. Itse­tun­te­mus on hy­vän itse­tun­non sekä hy­vän elä­män poh­ja. It­sen­sä tun­te­mi­nen aut­taa myös tois­ten tun­te­mi­ses­sa ja vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa. Hyvä itse­tun­te­mus pa­ran­taa jak­sa­mis­ta it­sel­le so­pi­vien toi­min­ta­ta­po­jen ja ra­jo­jen tun­nis­ta­mi­sen kaut­ta. Oman toi­min­tan­sa, ar­vo­jen­sa ja vah­vuuk­sien­sa tun­te­mi­nen aut­taa esi­mer­kik­si löy­tä­mään so­pi­via am­mat­ti­a­lo­ja.

Itse­tun­te­muk­sen ke­hit­tä­mi­nen tar­koit­taa tu­tus­tu­mis­ta omiin ajat­te­lu­ta­poi­hin, tun­tei­siin ja tah­toon. Se edel­lyt­tää py­säh­ty­mis­tä tut­ki­maan it­se­ään. Kes­kei­siä ky­sy­myk­siä ovat: Kuka minä olen? Mitä minä ha­lu­an? Jos­kus it­sen­sä tut­ki­mi­nen tar­koit­taa myös ikä­väm­pien asi­oi­den poh­ti­mis­ta, mut­ta ta­voit­tee­na on kui­ten­kin pa­rem­pi elä­män­hal­lin­ta, it­sel­le mie­lek­kääm­pi elä­mä. Elä­män­hal­lin­ta eli kyky vai­kut­taa omaan elä­mään pa­ra­nee, kun tun­tee it­se­ään. Tä­hän vai­kut­taa koko men­nei­syys: mit­kä asi­at te­ke­vät ih­mi­ses­tä sel­lai­sen kuin on. Ih­mi­nen ra­ken­taa maa­il­maan­sa yh­tey­des­sä toi­siin ih­mi­seen, jo­ten laa­jem­pi kult­tuu­rin ym­mär­tä­mi­nen aut­taa myös itse­tun­te­muk­ses­sa.