5.9 Oppimisen arvioiminen, itsearviointi

Itse­ar­vi­oin­ti on oman suo­ri­tus­ky­vyn jä­sen­ty­nyt­tä ar­vi­oi­mis­ta. Sii­hen liit­tyy kiin­te­äs­ti ref­lek­tio, jos­sa op­pi­ja tark­kai­lee omia aja­tuk­si­aan, tun­tei­taan ja op­pi­mis­taan. Itse­ar­vi­oin­tiin liit­tyy myös meta­kog­ni­tio, eli ym­mär­tä­mi­nen ref­lek­ti­on ja itse­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la ta­pah­tu­vas­ta toi­min­nas­ta. Ta­voit­tee­na on, että op­pi­ja op­pii aset­ta­maan it­sel­leen mie­lek­käi­tä ta­voit­tei­ta, sää­te­le­mään toi­min­taan­sa pääs­täk­seen nii­hin sekä ar­vi­oi­maan saa­tu­ja tu­lok­sia aset­ta­miin­sa ta­voit­tei­siin.

Ta­voit­teil­la ja itse­ar­vi­oin­nil­la on siis tar­koi­tus tu­kea ja te­hos­taa opis­ke­le­mis­ta. Opis­ke­lun vas­tuu on opis­ke­li­jal­la it­sel­lään: hän aset­taa itse ta­voit­teen­sa, joi­hin hän pyr­kii omal­la työl­lään ja osaa­mi­sel­laan. Itse­ar­vi­oin­ti on vaa­ti­vaa, ja sitä tu­lee har­joi­tel­la. Itse­ar­vi­oin­nis­sa hyvä oh­jeis­tus on tär­ke­ää. Sii­nä on hyvä olla eri­lai­sia ar­vi­oin­nin osa-alu­ei­ta. Osa itse­ar­vi­oin­nin koh­teis­ta on myös sel­lai­sia asi­oi­ta, joi­ta vain op­pi­ja voi ar­vi­oi­da, ku­ten mo­ti­vaa­tio ja ajan­käyt­tö. Itse­ar­vi­oin­ti on tär­keä kei­no ak­ti­voi­da opis­ke­li­jaa.

Itse­ar­vi­oin­ti tu­kee myös opis­ke­li­jan minä­ku­vaa, tie­tous omis­ta vah­vuuk­sis­ta ja heik­kouk­sis­ta kas­vaa. Se siis aut­taa tu­le­maan pa­rem­mak­si op­pi­jak­si. Toi­saal­ta jos opis­ke­li­ja ei ym­mär­rä itse­ar­vi­oin­nin mer­ki­tys­tä, tai hä­nel­lä ei ole tar­peek­si tai­to­ja sii­hen, se voi vai­kut­taa kiel­tei­ses­ti. Itse­ar­vi­oin­ti ke­hit­tyy vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa opet­ta­jan kans­sa sekä pa­laut­teen pe­rus­teel­la. Ar­vi­oi­des­sa op­pi­mis­ta ar­vi­oit sa­mal­la muun mu­as­sa suh­det­ta oppi­ai­nee­seen. Ref­lek­ti­o­ta ja itse­ar­vi­oin­tia voi tie­toi­ses­ti it­se­kin ke­hit­tää poh­ti­mal­la esi­mer­kik­si sitä, mis­tä tie­tää, on­nis­tui­ko teh­tä­väs­sä, eli pää­si­kö ta­voit­tee­seen­sa, tai mil­tä tun­tui teh­dä tätä teh­tä­vää. Työs­ken­te­lyä voi pyr­kiä myös ver­taa­maan ai­kai­sem­paan opis­ke­luun.

Voit pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: