5.8 Työn tekeminen: muisti ja kertaaminen

Muis­ti ja­e­taan kol­meen osaan: 1) sen­so­ri­seen muis­tiin eli ais­ti­muis­tiin, 2) työ­muis­tiin eli ly­hyt­kes­toi­seen muis­tiin ja 3) säi­lö­muis­tiin eli pit­kä­kes­toi­seen muis­tiin.1) Sen­so­ri­nen muis­ti tal­ti­oi ha­vain­to­ja ais­tien kaut­ta. Sil­lä on suu­ri ka­pa­si­teet­ti, mut­ta ly­hyt kes­to. Ais­ti­mus on siel­lä muis­tis­sa sen ai­kaa, että sii­tä syn­tyy tul­kin­ta. 2) Työ­muis­ti on ly­hyt­kes­toi­nen. Sin­ne voi­daan säi­löä ly­hy­ek­si ai­kaa kes­ki­mää­rin seit­se­män asi­aa. Jos ih­mi­nen te­kee mo­nia asi­oi­ta yhtä ai­kaa, op­pi­mi­nen vai­keu­tuu, kos­ka työ­muis­tiin ei mah­du mon­taa asi­aa ker­ral­laan. 3) Säi­lö­muis­ti on pit­kä­kes­toi­nen muis­ti. Asi­at siir­ty­vät tän­ne työ­muis­tis­ta, jos nii­tä on kä­si­tel­ty sy­väl­li­ses­ti. Tois­ta­mi­nen ja ta­pah­tu­nee­seen liit­ty­vät voi­mak­kaat tun­teet vah­vis­ta­vat tie­don siir­ty­mis­tä säi­lö­muis­tiin.

Asi­oi­den op­pi­mi­nen vaa­tii ker­taa­mis­ta, jol­loin asi­at jää­vät pit­kä­kes­toi­seen muis­tiin. Ohes­sa ole­va kuva osoit­taa ker­taa­mi­sen ja muis­tin yh­tey­den. En­sim­mäi­nen asi­oi­den ker­taa­mi­nen tu­li­si ta­pah­tua mel­ko pian opis­ke­le­mi­sen jäl­keen eli noin 10 mi­nuu­tin ku­lut­tua sii­tä, kun asia on opis­kel­tu. Seu­raa­van ker­ran asia ker­ra­taan päi­vän ku­lut­tua, sit­ten vii­kon, kuu­kau­den ja niin edel­leen. Mie­leen pa­laut­ta­mi­sen kaut­ta asi­at jää­vät muis­tiin.

Muistitekniikat

Ylei­ses­ti hy­vin jä­sen­nel­ty tie­to sekä asi­an pa­ris­sa moni­puo­li­nen, pit­kä­kes­toi­nen työs­ken­te­ly aut­ta­vat asi­oi­den mie­leen pai­na­mi­ses­sa ja muis­tis­ta pa­laut­ta­mi­ses­sa. Muis­tia voi pa­ran­taa eri­lais­ten muis­ti­sään­tö­jen avul­la.

Opis­ke­lus­sa voi käyt­tää muis­tin tu­ke­na esi­mer­kik­si avain­sa­no­jen ylös kir­jaa­mis­ta, ja nii­den avul­la asi­oi­den muis­ta­mis­ta. Ylei­ses­ti muis­ti­sään­nöt pe­rus­tu­vat eri­lai­siin miel­le­yh­ty­miin. Asi­at lii­te­tään ku­viin tai sa­noi­hin, jot­ka voi­vat olla ai­van eri asi­aan liit­ty­viä kuin opis­kel­ta­va asia. Ou­dot miel­le­yh­ty­mät jää­vät jopa hel­pom­min pää­hän kuin ta­van­o­mai­set.

Uu­sis­ta asi­ois­ta ta­ri­nan kir­joit­ta­mi­nen te­hos­taa myös muis­tia. Li­säk­si reit­tien tai paik­ko­jen käyt­tä­mi­nen on hyvä tapa ke­hit­tää muis­tia: opis­kel­ta­vat asi­at yh­dis­te­tään jo­hon­kin paik­kaan esi­mer­kik­si omas­sa ta­los­sa ja kun reit­tiä kul­je­taan eteen­päin, niin asi­at muis­tu­vat mie­leen siel­lä, mi­hin ne on si­joi­tet­tu.

Asi­oi­den muis­ta­mis­ta voi te­hos­taa sana­lis­toil­la, jois­sa on avain­sa­no­ja tai asi­oi­ta, jot­ka vaa­ti­vat vie­lä ker­taa­mis­ta. Kuva: Ras­mus K./Kuo­pi­on Ly­se­on lu­kio

Ker­taa­mi­nen on tär­ke­ää asi­oi­den mie­leen­pai­nu­mi­sen kan­nal­ta.