Kysymysten käyttäminen opiskelemisessa
Kysymyksien käyttäminen opiskelemisessa on hyvä keino tehostaa oppimista. Taitava opiskelija osaa tehdä kysymyksiä, vaikka ei välttämättä itse tiedosta sitä. Kysymysten tekeminen on hyvä tunnistaa opiskelutekniikaksi, jota voi harjoittaa. Olennaista kysymisessä oppimisen kannalta on, että kysymyksien kautta aivan kuin keskusteliset asian kanssa, niin että se muokkautuu omaksesi.
Kysymyksiä voi hyödyntää monin eri tavoin opiskelemisessa ja oppimisessa. Ennen uuteen asiaan syventymistä ajattelu on hyvä saada liikkeelle pohtimalla, mitä ajattelet tietäväsi asiasta. Tämä liittää asian myös aikaisemmin opittuun, mikä tehostaa oppimista. Alkuvaiheessa voi suunnitella opiskeluaan myös siten, että pohtii mitä kysymyksiä asiasta nousee mieleen. Motivaation kannalta voi pohtia sitä, mitä haluaisi ja kannattaisi tietää asiasta. Ennen opiskelun aloittamista kysyminen siis tuo pohjan, johon tietoa lisätään. Kysymyksillä lisätään myös uteliaisuutta ja motivaatiota opiskeltavaan asiaan.
Opiskeltaessa tekstistä asiaa, tai kuunnellessa opetusta, kysymyksiä voi käyttää siten, että pohtii, mihin kysymykseen nyt vastataan esimerkiksi tekstissä. Kun oppii tunnistamaan tekstistä kysymyksen, mihin siinä kohden pyritään vastaamaan, niin olennaisen havaitseminen helpottuu. Kysymyksiä voi käyttää myös esimerkiksi käsitteiden opiskelemisessa: ”Mitä käsite tarkoittaa? Mihin sitä käytetään? Millaisia esimerkkejä voit antaa? Mihin asioihin käsite liittyy osana kokonaisuutta?”
Opiskelun jälkeen kannattaa kysyä, mihin pitäisi osata vastata nyt. Kysymyksiä voi käyttää asian kertaamiseen: hyvään kysymykseen ei saa suoraan vastausta opiskeltavasta tekstistä, vaan asiaa joutuu soveltamaan, mutta kysymykset eivät saa olla liian vaikeita suhteessa opiskeltuun asiaan. Kysymyksiä on hyvä oppia käyttämään myös silloin, kun ei pääse tavoitteeseen. Olisi tärkeä tunnistaa, mikä ei onnistunut, mitä ei osannut. Jatkon kannalta tulisi osata myös vastata siihen, mitä olisi pitänyt tietää tai osata, jotta olisi päässyt tavoitteeseen. Tällaisen ajattelun kautta voi pyrkiä toimimaan seuraavalla kerralla toisin. Oppimisen kannalta on siis tärkeää tietää, mitä ei tiedä.
Yksi tapa hyödyntää erilaisia kysymyksiä on pohjata niitä Bloomin taitotasoihin. Bloomin taksonomian taitotasoja on avattu Oppimiskäsitys-luvussa. Ohessa on Bloomin taksonomian tasot sekä joitain esimerkkikysymyksiä, joita voi käyttää taitotasojen mukaisessa opiskelemisessa ja oppimisessa.
Yhdessä opiskeleminen
Yhdessä opiskeleminen on hyvä tapa tehostaa ja tukea opiskelemista ja oppimista. Yhdessä opiskeltaessa voidaan sopia jonkin aiheen opiskeluun tavoite tapaamista varten. Opiskeltaessa yhdessä toisilta saa samalla tukea opiskelun aikataulutukseen, kun sovitaan yhteisistä opiskeluhetkistä. Tämän lisäksi opiskelukaverit auttavat kannustamalla pitämään motivaatiota yllä, myös yhteiset kiinnostuksen kohteet lisäävät motivaatiota. Toisilta voi oppia uusia opiskelutekniikoita, joista hyötyy jatkossa. Opiskeltavaa asiaa voi jakaa myös opiskelukavereiden kanssa esimerkiksi niin, että jokainen tekee tietystä alueesta muistiinpanot kaikille hyödynnettäväksi. Porukassa opiskeltaessa toinen voi osata selittää jonkun asian, jolloin sen oppii. Yhdessä opiskeltaessa voi myös kysellä toiselta, eli hyödyntää kysymyksillä opiskelemista. Toisaalta opiskelukavereille voi opettaa jonkun asian: jos asian osaa opettaa toiselle, tietää hallitsevansa sen.
SuuntaviivojaOP01 Minä opiskelijana 15.3.2017