5.6 Muistiinpanotekniikat

Eri­lai­set muis­tiin­pano­tek­nii­kat ovat tär­kei­tä opis­kel­ta­es­sa. Kan­nat­taa ko­keil­la eri­lai­sia tek­nii­koi­ta (muis­tiin­pa­not, kä­si­te- ja aja­tus­kar­tat, alle­vii­vauk­set, sa­nel­lut muis­tiin­pa­not, aika­ja­nat, sar­ja­ku­vat jne.), jot­ta löy­tää it­sel­leen ja ti­lan­tee­seen so­pi­van tek­nii­kan. Tek­nii­koi­ta va­lit­ta­es­sa voi poh­tia sitä, mi­ten toi­sin voi­si toi­mia, ja mik­si va­lit­tu tapa on pa­rem­pi kuin muut. Näin voi ke­hit­tää työs­ken­te­ly­ta­po­jaan opis­ke­le­mi­ses­sa.

Osa opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta on to­det­tu tut­ki­muk­sis­sa toi­sia hyö­dyl­li­sem­mäk­si. Hyö­dyl­li­siä me­ne­tel­miä ovat esi­mer­kik­si työs­ken­te­lyn ja­ka­mi­nen use­am­mal­le päi­väl­le sekä opi­tun tes­taa­mi­nen. Yh­teen­ve­doil­la, alle­vii­vaa­mi­sel­la ja teks­tin uu­del­leen lu­ke­mi­sel­la on taa­sen ma­ta­lam­pi hyö­ty, mut­ta eri­lais­ten opis­ke­lu­tek­nii­koi­den yh­dis­te­lyn on ha­vait­tu ole­van te­ho­kas­ta op­pi­mi­sen kan­nal­ta. Ohei­ses­sa tau­lu­kos­sa on yh­den­lai­nen ja­ot­te­lu sii­tä, mi­ten eri­lai­sia opis­ke­lu­tek­nii­koi­ta voi­daan käyt­tää eri tar­koi­tuk­siin opis­ke­le­mi­ses­sa ja op­pi­mi­ses­sa.

https://www.you­tu­be.com/watch?v=Af­fu­wyJZTQQ

Videolla on esitelty viisi erilaista muistiinpanotekniikkaa.

Hyvät muistiinpanot

Muis­tiin­pa­nois­sa voi käyt­tää alle­vii­vauk­sia, vä­re­jä, nuo­lia ja mui­ta lisä­mer­kin­tö­jä. Kuva: Sani H./Kuo­pi­on tai­de­lu­kio Lu­mit

Kä­si­te- ja aja­tus­kar­tat

ovat hy­viä vä­li­nei­tä opis­ke­lus­sa. Kä­si­te­kart­ta koos­tuu ai­heen tie­to­ra­ken­teen ku­vai­lus­ta, eli sii­hen tu­le­vat ai­heen kä­sit­teet ja nii­den vä­li­set suh­teet. Kä­si­te­kart­ta aut­taa siis sel­keyt­tä­mään ja ana­ly­soi­maan kä­sit­tei­den vä­li­siä suh­tei­ta. Aja­tus­kart­ta ei ole näin muo­dol­li­nen, vaan sii­hen voi liit­tää esi­mer­kik­si omia huo­mi­oi­ta asi­as­ta. Kum­mas­sa­kin on ide­a­na, että pa­pe­rin kes­kel­lä on aihe, jos­ta läh­tee ly­hy­es­ti (mah­dol­li­ses­ti yk­sit­täi­sil­lä sa­noil­la) asi­oi­ta, jot­ka liit­ty­vät ai­hee­seen. Sa­nat kir­joi­te­taan laa­ti­koi­hin, jot­ka yh­dis­te­tään vii­voil­la (tai nuo­lil­la). Vii­voil­le voi kir­joit­taa sa­no­ja, joil­la sa­nat liit­ty­vät toi­siin­sa.

Kä­si­te-/aja­tus­kart­ta luo­kit­te­lee tie­toa. Kuva: Net­ta H./Kuo­pi­on tai­de­lu­kio Lu­mit

Alleviivaukset

Alle­vii­vaa­mi­nen ei ole yk­sis­tään ko­vin te­ho­kas opis­ke­lu­tek­niik­ka. Alle­vii­vaa­mi­sel­la voi kui­ten­kin te­hos­taa lu­ke­mis­ta, ja alle­vii­vauk­sia voi käyt­tää esi­mer­kik­si muis­tiin­pa­no­jen poh­ja­na. Tai­ta­va alle­vii­vaa­ja tie­tää, mitä asi­oi­ta teks­tis­tä tu­lee et­siä, eli mi­hin ky­sy­myk­seen sii­nä et­si­tään vas­taus­ta. Alle­vii­vaa­mi­nen siis luo­kit­te­lee teks­tiä.

Aikajanat

Aika­ja­nal­le voi sel­ke­äs­ti tuo­da aika­kau­sien tär­keim­piä piir­tei­tä. Aika­ja­nas­sa yh­dis­tyy siis asi­an tii­vis­tel­mä/muis­tiin­pa­not sekä aika­jär­jes­tys, ja sa­mal­la asi­oi­den aika­suh­de toi­siin­sa.

Aika­jana on yksi tapa tii­vis­tää asi­oi­ta eri­tyi­ses­ti his­to­ri­an opin­nois­sa. Kuva: Kert­tu, Vee­ra ja Lot­ta/Kuo­pi­on klas­sil­li­nen lu­kio

Sarjakuvat

Sar­ja­kuva on yksi tapa muo­ka­ta opis­kel­ta­vaa asi­aa. Sar­ja­ku­vaan jou­tuu tii­vis­tä­mään olen­nai­sen, ja sa­mal­la opis­kel­ta­va asia ku­vi­te­taan. Var­si­nais­ten sar­ja­ku­vien li­säk­si opis­ke­lun te­hos­ta­mi­ses­sa voi käyt­tää piir­rok­sia tai ku­vi­oi­ta, myös vä­rien käy­töl­lä voi ko­ros­taa ja luo­ki­tel­la eri asi­oi­ta.

Sar­ja­ku­vaa teh­des­sä tu­lee poh­tia, mikä asi­as­sa on oleel­lis­ta ja mi­ten esit­tää se. Kuva: Ma­ria T./Kuo­pi­on klas­sil­li­nen lu­kio

Ku­van ja teks­tin yh­dis­tä­mi­nen on yksi tapa teh­dä muis­tiin­pa­not ja muo­ka­ta opis­kel­ta­vaa asi­aa. Kuva: Tuo­mas A./Kuo­pi­on klas­sil­li­nen lu­kio.

Käsitekortit

Kä­si­te­kor­tit ovat yksi hyvä tapa opis­kel­la. Niis­sä ide­a­na on kir­joit­taa toi­sel­le puo­lel­le kort­tia esi­mer­kik­si sana, ku­ten bi­o­lo­gi­an kä­si­te, ja toi­sel­la puo­lel­le sen se­li­tys. Ohes­sa ole­val­la vi­de­ol­la esi­tel­lään tar­kem­min kä­si­te­kort­tien te­ke­mis­tä ja hyö­dyn­tä­mis­tä. Kä­si­te­kort­te­ja voi teh­dä myös eri­lai­sil­la säh­köi­sil­lä so­vel­luk­sil­la, ku­ten Quiz­le­til­la.

https://www.you­tu­be.com/watch?v=mzCEJV­tED0U

Op­pi­mis­stra­te­gi­at/-me­ne­tel­mät te­hos­ta­vat muis­ta­mis­ta ja op­pi­mis­ta.