Virkavapaat ja sairauslomat

Palkalliset virka- ja työvapaat

• Sai­raus­loma, pal­kal­li­nen 60 ka­len­te­ri­päi­vää vuo­des­sa
• Äi­tiys­va­paa, pal­kal­li­nen 72 arki­päi­vää
• Isyys­va­paa, pal­kal­li­nen 12 päi­vää
• Ti­la­päi­nen hoi­to­va­paa, 3 ka­len­te­ri­päi­vää pal­kal­li­se­na kun­nal­la
• Re­ser­vin ker­taus­har­joi­tus ja vä­es­tön­suo­je­lu­kou­lu­tus
• 50- ja 60-vuo­tis­päi­vä
• Oma vih­ki­äis­päi­vä tai pari­suh­teen re­kis­te­röin­ti
• Lähi­o­mai­sen hau­ta­jais­päi­vä
• Kut­sun­ta­päi­vä
• Työn­an­ta­jan mää­rää­mä ter­vey­den­hoi­dol­li­nen tut­ki­mus

Palkattomat virka- ja työvapaat

• Isyys­va­paa (kui­ten­kin 12 päi­vää pal­kal­lis­ta)
• Van­hem­pain­va­paa
• Eri­tyis­äi­tiys­va­paa
• Hoi­to­va­paa ja osit­tai­nen hoi­to­va­paa
• Pois­sa­olo pa­kot­ta­vis­ta per­he­syis­tä
• Pois­sa­olo per­heen­jä­se­nen tai muun lä­hei­sen hoi­ta­mi­sek­si
• Opin­to­va­paa
• Useim­mat har­kin­nan­va­rai­set vir­ka- ja työ­va­paat (mm. vuo­rot­te­lu­va­paa)

Jos sairastun

Työ­pai­koil­la pi­tää olla yh­tei­ses­ti so­vi­tut käy­tän­nöt sii­tä, mi­ten toi­mi­taan, kun sai­ras­tu­taan. Työn­te­ki­jäl­lä ja vi­ran­hal­ti­jal­la on vel­vol­li­suus il­moit­taa sai­ras­tu­mi­ses­taan soit­ta­mal­la työn­an­ta­jal­le ja esi­mie­hel­lä on ta­kai­sin­soit­to­vel­voi­te. –Teks­ti­vies­til­lä il­moit­ta­mi­nen ei ole riit­tä­vä tapa.

Työn­an­ta­jal­la on oi­keus pyy­tää sai­raus­to­dis­tus­ta jo en­sim­mäi­ses­tä pois­sa­olo­päi­väs­tä. Lää­kä­rin­to­dis­tus on toi­mi­tet­ta­va vii­kon si­säl­lä. Työn­an­ta­jal­la on myös oi­keus edel­lyt­tää, että sai­raus­loma­lau­sun­to on työ­ter­veys­huol­lon lää­kä­ril­tä.

Esi­mies voi hy­väk­syä sai­raus­pois­sa­oloa yh­teen­sä enin­tään 7 ka­len­te­ri­päi­vää il­man lää­kä­rin­to­dis­tus­ta. Ohje on voi­mas­sa tois­tai­sek­si.
Pois­sa­olo sai­rau­den vuok­si omal­la il­moi­tuk­sel­la voi­daan hy­väk­syä, jos syy­nä on fluns­sa, inf­lu­ens­sa, vat­sa­tau­ti tms. in­fek­ti­o­tau­ti. Jos ei ole sel­ke­ää tar­vet­ta voin­nin pe­rus­teel­la ha­keu­tua lää­kä­ril­le tai hoi­ta­jal­le, on pa­rem­pi köl­lö­tel­lä ko­to­na vil­tin alla. Jos voin­ti huo­no­nee, tu­lee ha­keu­tua hoi­toon.

• Kuo­pi­on ohje

Muu­tos Kuo­pi­on sai­raus­pois­sa­olo-oh­jee­seen 15.2.2018

• Esi­mies (hä­nen si­jai­sen­sa tai muu työ­yk­si­kön vas­tuu­hen­ki­lö) voi an­taa lu­van pois­sa­o­loon yh­den­jak­soi­ses­ti kah­dek­si päi­väk­si ker­ral­laan.
• Ter­vey­den­hoi­ta­jan tai lää­kä­rin an­ta­mia sai­raus­loma­to­dis­tuk­sia täl­tä ajal­ta ei tar­vi­ta eikä niil­lä voi kor­va­ta il­moit­ta­mis­ta esi­mie­hel­le.
• Tämä sai­raus­pois­sa­olo-oh­jeen muu­tos ei kos­ke hoi­toon­oh­jaus­ti­lan­tei­ta ja tar­vit­ta­es­sa esi­mies voi aina vaa­tia lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen jo en­sim­mäi­ses­tä pois­sa­olo­päi­väs­tä.

Sairausloma-ajan palkka

Edel­ly­tyk­se­nä pal­kan saa­mi­sel­le sai­rau­den ajal­ta on, että pal­ve­lus­suh­de on vä­lit­tö­mäs­ti en­nen sai­raus­lo­maa jat­ku­nut vä­hin­tään 60 ka­len­te­ri­päi­vää. Jos pal­ve­lus­suh­de on kes­tä­nyt ly­hem­män ajan, opet­ta­jal­la on oi­keus sa­man ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na saa­da sai­raus­lo­man ajal­ta vä­hin­tään var­si­nai­nen palk­kan­sa 14 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta, min­kä jäl­keen ei suo­ri­te­ta mi­tään palk­ka­e­tu­ja. Pal­kan mak­sa­mi­nen edel­lyt­tää li­säk­si, että opet­ta­jan vi­ran­toi­mi­tus tai työ­suh­de on jo tosi­a­si­al­li­ses­ti al­ka­nut eli opet­ta­ja ol­lut työs­sä työ­pai­kal­la en­nen sai­ras­tu­mis­taan.

Sa­man ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na on oi­keus saa­da sai­raus­lo­man ajal­ta täy­si palk­ka 60 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta ja sen jäl­keen kak­si kol­mas­osaa 120 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta. Li­säk­si voi­daan har­kin­nan pe­rus­teel­la mak­saa enin­tään kak­si kol­mas­osaa pal­kas­ta enin­tään 185 ka­len­te­ri­päi­vän ajal­ta.

Jos sai­raus joh­taa eläk­keel­le jää­mi­seen tai mää­rä­ai­kai­sen kun­tou­tus­tuen saa­mi­seen, oi­keus sai­raus­ajan palk­kaan päät­tyy 180 ka­len­te­ri­päi­vän jäl­keen, vaik­ka ka­len­te­ri­vuo­si oli­si vaih­tu­nut. Näis­sä ta­pauk­sis­sa ota aina yh­teys luot­ta­mus­mie­heen.

Jos sairastun kesällä

Suu­ri osa opet­ta­jis­ta on ope­tus­vel­vol­li­suu­teen tai vuo­si­tun­tei­hin pe­rus­tu­vas­sa työ­aika­jär­jes­tel­mäs­sä, jo­hon ei kuu­lu vuo­si­loma­oi­keut­ta. Hei­dän ei ole mah­dol­lis­ta siir­tää sai­rau­den ta­kia ”kesä­lo­maan­sa” pi­det­tä­väk­si myö­hem­min. Sen täh­den opet­ta­jien ei ole pak­ko ha­kea sai­raus­lo­maa oppi­lai­tok­sen kesä­kes­key­tys­a­jak­si, vaik­ka he oli­si­vat sil­loin työ­ky­vyt­tö­miä ja heil­lä oli­si oi­keus sai­raus­päi­vä­ra­haan.

Las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man päi­viä ei las­ke­ta sai­raus­lo­man, työ­tapa­tur­man, am­mat­ti­tau­din eikä elä­ke­ta­pah­tu­maan tai kun­tou­tuk­seen joh­ta­van sai­rau­den pal­kal­lis­ten sai­raus­päi­vien luku­mää­rään. Sen si­jaan sai­raus­päi­vik­si las­ke­taan las­ken­nal­li­sen vuo­si­lo­man ulko­puo­lel­le jää­vät sel­lai­set päi­vät, joik­si opet­ta­ja ei ole ha­ke­nut vir­ka­va­paut­ta, jos vir­ka­va­paa on al­ka­nut en­nen kesä­kes­key­tyk­sen al­kua ja jat­kuu sen pää­tyt­tyä.

Kun lapsi sairastuu

Kun alle 12-vuo­ti­as tai vam­mai­nen lap­si sai­ras­tuu äkil­li­ses­ti, on lap­sen van­hem­mal­la, huol­ta­jal­la tai sa­mas­sa ta­lou­des­sa va­ki­tui­ses­ti asu­val­la oi­keus saa­da ti­la­päis­tä hoi­to­va­paa­ta lap­sen hoi­don jär­jes­tä­mi­sek­si tai hoi­ta­mi­sek­si enin­tään 4 työ­päi­vää. Oi­keus va­paa­seen on lap­si- ja sai­raus­koh­tai­nen. Van­hem­mat voi­vat ja­kaa ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan 4 päi­vää.

Ti­la­päi­sel­tä hoi­to­va­paal­ta mak­se­taan palk­ka enin­tään 3 pe­räk­käi­sel­tä ka­len­te­ri­päi­väl­tä lap­sen sai­ras­tu­mi­ses­ta lu­kien. Jos lap­si sai­ras­tuu kes­ken päi­vän per­jan­tai­na, pal­kal­li­sia päi­viä ovat lau­an­tai, sun­nun­tai ja maa­nan­tai. Va­paa­ta voi pi­tää täy­det 4 työ­päi­vää, jol­loin tiis­tai, kes­ki­viik­ko ja tors­tai ovat pal­kat­to­mia.

Pää­toi­mi­sel­la tun­ti­o­pet­ta­jal­la ja mää­rä­ai­kai­sel­la opet­ta­jal­la on oi­keus 3 pal­kal­li­seen hoi­to­päi­vään, jos pal­ve­lus­suh­de on kes­tä­nyt vä­hin­tään 60 ka­len­te­ri­päi­vää.

Jos lap­si jou­tuu äkil­li­sen­kin sai­rau­den ta­kia sai­raa­la­hoi­toon, kat­so­taan, että lap­sen hoi­to on jär­jes­tet­ty sai­raa­las­sa eikä van­hem­mil­la ole oi­keut­ta pal­kal­li­seen vir­ka­va­pau­teen.

Etu­kä­teen tie­dos­sa ole­va lap­sen sai­raa­la­hoi­to tai lää­kä­ril­lä käy­mi­nen ei täy­tä ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan edel­ly­tyk­siä. Näis­sä ta­pauk­sis­sa van­hem­mil­la voi olla oi­keus pal­kat­to­maan pois­sa­o­loon pa­kot­ta­vis­ta per­he­syis­tä.

Perhevapaat ja hoitovapaa

Pal­kat­to­mat per­he­va­paat ei­vät ole har­kin­nan­va­rai­sia vir­ka­va­pai­ta. Nii­den ha­ke­mis­ta ja myön­tä­mis­tä mää­rit­tä­vät mää­räyk­set ja sään­nök­set.

Van­hem­mil­la on oi­keus itse va­li­ta pal­kat­to­mien per­he­va­pai­den al­ka­mis- ja päät­ty­mis­ajan­koh­dat, jos he nou­dat­ta­vat nii­den ha­ke­mis­ta, pi­tuut­ta ja jak­sot­ta­mis­ta kos­ke­via sää­dök­siä ja mää­räyk­siä.

Hoi­to­va­paa­ta on oi­keus saa­da sii­hen saak­ka, kun lap­si täyt­tää kol­me vuot­ta. Alle kou­lu­i­käi­sen otto­lap­sen van­hem­mat voi­vat olla hoi­to­va­paal­la sii­hen saak­ka, kun lap­si täyt­tää 3 vuot­ta tai niin kau­an, että lap­sek­si ot­ta­mi­ses­ta on ku­lu­nut 2 vuot­ta.

Per­he­va­pai­ta on ha­et­ta­va yleen­sä vii­meis­tään 2 kuu­kaut­ta en­nen va­paan ai­ot­tua al­ka­mis­ta. Vir­ka­suh­teis­ten on ha­et­ta­va vir­ka­va­paa­ta kir­jal­li­ses­ti ja työ­suh­teis­ten on to­dis­teel­li­ses­ti il­moi­tet­ta­va työn­an­ta­jal­le työ­va­paas­ta.

Osittainen hoitovapaa

Osit­tais­ta hoi­to­va­paa­ta voi saa­da sii­hen saak­ka, kun pe­rus­kou­lus­sa ole­van lap­sen toi­nen luku­vuo­si päät­tyy tai pi­den­ne­tyn oppi­vel­vol­li­suu­den pii­ris­sä ole­van lap­sen kol­mas luku­vuo­si päät­tyy. Osit­tais­ta hoi­to­va­paa­ta pi­tää ha­kea vii­meis­tään 2 kuu­kaut­ta en­nen ai­ot­tua va­paan aloit­ta­mis­ta.

Va­paan pi­tä­mi­ses­tä ja pi­tuu­des­ta so­vi­taan työn­an­ta­jan kans­sa. Ope­tus­vel­vol­li­suus­työ­a­jas­sa ole­van opet­ta­jan osit­tai­nen hoi­to­va­paa to­teu­te­taan si­ten kuin työn­an­ta­ja ja opet­ta­ja sii­tä so­pi­vat. So­pi­mus kan­nat­taa teh­dä kir­jal­li­se­na. Jos so­pi­muk­seen ei pääs­tä, opet­ta­jan ope­tus­tun­ti­mää­räk­si vah­vis­te­taan kes­ki­mää­rin 18 tun­tia vii­kos­sa.

Koko­nais­työ­ai­kaa nou­dat­ta­val­le opet­ta­jal­le osit­tai­nen hoi­to­va­paa myön­ne­tään sa­mas­sa suh­tees­sa ope­tus­tun­neis­ta ja muus­ta työ­a­jas­ta kuin nämä työ­ajan osat ovat vii­koit­tai­ses­ta koko­nais­työ­a­jas­ta.

Tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä

Vi­ran­hal­ti­jal­la ja työn­te­ki­jäl­lä on oi­keus ti­la­päi­seen pois­sa­o­loon työs­tä, jos hä­nen läs­nä­o­lon­sa on vält­tä­mä­tön­tä per­het­tä koh­dan­neen, sai­rau­des­ta tai on­net­to­muu­des­ta joh­tu­van en­nal­ta ar­vaa­mat­to­man ja pa­kot­ta­van syyn vuok­si.

Täl­löin vir­ka­va­paus on pal­ka­ton­ta. Kela voi mak­saa eri­tyis­hoi­to­ra­haa.

Osittainen työkyky

Jos työn­te­ki­jä on es­ty­nyt tapa­tur­man tai sai­rau­den vuok­si te­ke­mään va­kiin­tu­nut­ta teh­tä­vään­sä, tar­jo­taan muu­ta työ­tä hä­nen ter­veyt­tään vaa­ran­ta­mat­ta. Ky­sees­sä on ly­hyt­kes­toi­nen, aina mää­rä­ai­kai­nen kor­vaa­va työ.

Kor­vaa­van työn toi­min­ta­mal­lin mu­kai­nen työ voi kes­tää yh­des­tä päi­väs­tä kah­dek­saan viik­koon. Kor­vaa­van työn jak­so­ja voi olla ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na usei­ta.

Työn­te­ki­jäl­le/ vi­ran­hal­ti­jal­le mak­se­taan kor­vaa­vas­ta työs­tä työ­so­pi­muk­sen/ vi­ran­hoi­to­mää­räyk­sen mu­kais­ta var­si­nai­ses­ta työs­tä mak­set­ta­vaa palk­kaa. Työn ly­hyt­kes­toi­nen rää­tä­löin­ti sai­rau­den tai tapa­tur­man vuok­si ei vai­ku­ta myös­kään mah­dol­li­siin työ­ko­ke­mus­li­siin tai hen­ki­lö­koh­tai­seen li­sään.

Pää­sään­töi­ses­ti työn­te­ki­jän/ vi­ran­hal­ti­jan työ­aika kor­vaa­van työn ai­ka­na on nor­maa­lin työ­so­pi­muk­sen/ vi­ran­hoi­to­mää­räyk­sen mu­kai­nen työ­aika. Ti­la­päi­ses­ti, esi­mie­hen kans­sa so­pien työn­te­ki­jä/ vi­ran­hal­ti­ja voi ke­ven­tää työ­tään myös työ­ajan osal­ta.

Kor­vaa­vaa työ­tä voi­daan erik­seen so­vit­ta­es­sa teh­dä myös kou­lut­tau­tu­mal­la tai etä­työ­nä. Mi­kä­li etä­työ­tä teh­dään sai­raus­pois­sa­olon si­jaan, on kyse kor­vaa­vas­ta työs­tä.

Myös muut pal­ve­lus­suh­teen eh­dot py­sy­vät kor­vaa­van työn toi­min­ta­mal­lin mu­kai­sis­sa jär­jes­te­lyis­sä muut­tu­mat­to­mi­na. Uu­sia työ­so­pi­muk­sia tai vi­ran­hoi­to­mää­räyk­siä ei teh­dä.

Palkattomat virka- ja työvapaat

Jos opet­ta­jal­la ei ole oi­keut­ta vuo­si­lo­maan, hä­nen ei tar­vit­se ha­kea vir­ka­va­paa­ta kesä­kes­key­tys­a­jak­si.

Jos kun­nan opet­ta­ja on ol­lut pal­kat­to­mal­la vir­ka­va­paal­la en­nen kou­lun ly­hyt­ai­kais­ta lo­maa eikä ole ha­ke­nut va­paa­ta kou­lun tai oppi­lai­tok­sen loma-ajak­si (syys-, jou­lu-, ur­hei­lu- ja pää­si­äis­loma), hä­nel­lä ei ole oi­keut­ta loma-ajan palk­kaan. Mää­räyk­sen ta­voit­tee­na on tur­va­ta si­jai­sel­le palk­ka myös lo­man ajal­ta. HUOM. ks. Kuo­pi­on ohje alla.

Opettajien palkattomia vapaita koskevat erityismääräykset

Luku­vuo­den pal­ka­ton va­paa tu­lee ha­kea ajal­le 1.8. –31.7.

Pal­ka­ton va­paa en­nen kou­lun ly­hyt­ai­kais­ta lo­maa: Jos pal­ka­ton va­paa kes­tää yli 7 ka­len­te­ri­päi­vää en­nen kou­lun ly­hyt­ai­kais­ta lo­maa (syys-, jou­lu-, ur­hei­lu-, pää­si­äis­loma), ei opet­ta­jal­la ole oi­keut­ta loma-ajan palk­kaan.

Vuo­rot­te­lu­va­paan ha­ke­mi­nen: Jos ha­ki­ja on syys­luku­kau­den vuo­rot­te­lu­va­paal­la, va­paa on ha­et­ta­va luku­vuo­den suun­nit­te­lu­päi­väs­tä ja päät­ty­mis­päi­vä on 31.12. Jos ha­ki­ja on ke­vät­luku­kau­den vuo­rot­te­lu­va­paal­la, va­paan al­ka­mis­päi­vä on 1.1. ja päät­ty­mis­päi­vä 15.6.

• Pal­kat­to­mat vir­ka­va­paat Kuo­pi­on ohje

Harkinnanvarainen virkavapaa yksityisellä syyllä

Har­kin­nan­va­rai­sen vir­ka­va­paan myön­tä­mi­nen ei ole it­ses­tään­sel­vyys. Työn­an­ta­ja myön­tää vir­ka­va­paan ano­muk­ses­ta. Kysy siis aina asi­aa en­sin esi­mie­hel­tä­si. Jos ha­lu­at vir­ka- tai työ­va­paa­ta jos­tain muus­ta kuin ai­em­min mai­ni­tuis­ta syis­tä, työn­an­ta­jal­la on oi­keus har­ki­ta, mak­se­taan­ko va­paan ajal­ta palk­kaa, ja jos mak­se­taan, min­kä ver­ran. Työn­an­ta­ja voi myös päät­tää, myön­ne­tään­kö va­paa­ta yli­pää­tään.

Opet­ta­jien tasa­puo­li­nen koh­te­lu edel­lyt­tää, että har­kin­nan­va­rais­ten vir­ka­va­pai­den myön­tä­mi­sen peri­aat­teis­ta on neu­vo­tel­tu työn­an­ta­jan ja hen­ki­lös­tön kes­ken ja neu­vot­te­lu­jen tu­lok­se­na on luo­tu peri­aat­teet har­kin­nan­va­rais­ten vir­ka­va­pai­den myön­tä­mi­sen pe­rus­teis­ta, pal­kal­li­suu­des­ta ja esi­mer­kik­si va­paa­päi­vien mu­kaan lu­ke­mi­ses­ta. Pää­peri­aat­tei­den tu­lee olla koko hen­ki­lös­tön tie­dos­sa.

Har­kin­nan­va­rai­nen vir­ka­va­paa myön­ne­tään opet­ta­jan ha­ke­muk­sen mu­kaan tai hy­lä­tään. Jos työn­an­ta­ja pi­tää mah­dol­li­se­na myön­tää vir­ka­va­paa ha­et­tua ly­hem­pä­nä tai pi­dem­pä­nä, pi­tää opet­ta­jan teh­dä uusi ha­ke­mus tai an­taa kir­jal­li­nen suos­tu­mus muuk­si ajak­si myön­net­tä­vään vir­ka­va­paa­seen.